Maria Lund ammentaa tyyliinsä 1950- ja 1960-lukujen musiikista ja pukeutumisesta

Vihdoinkin tarpeeksi vanhanaikainen

Sydän on mukana kaikessa, mitä Maria Lund tekee.
Sydän on mukana kaikessa, mitä Maria Lund tekee.

Turun Sanomat

TUOMO KARHU

Maria Lund löysi 1950- ja 1960-lukujen musiikista ja pukeutumisesta ammentavan tyylinsä viime vuonna ilmestyneellä Ajan sävel -albumilla. Tänään julkaistavalla albumilla Tahdon! oma ilme jäsentyy entisestään: YUP-yhtyeestäkin tutun Valtteri Tynkkysen säveltämät ja Lundin sanoittamat kappaleet onnistuvat kuulostamaan sekä vanhanaikaisilta että ajattomilta. Lopputuloksen silaa Lundin itsensä suunnittelema visuaalinen ilme.

– Mielestäni on tärkeää, että asiat tehdään kunnolla ja loppuun asti. Hirveästi olen nähnyt vaivaa oman tyylini vuoksi, mutta vaiva on kannattanut. Sekä Ajan sävel että Tahdon! ovat kansia myöten juuri sellaiset kuin halusin, Lund kertoo.

Vanha jazz, Billie Holiday, bebop, swing ja blues veivät hänen sydämensä jo 14-vuotiaana.

– Olin kuitenkin niin epävarma, että lähdin omista mieltymyksistäni huolimatta trendilinjalle ja yritin lokeroida itseni johonkin, mikä ei sovi minulle ollenkaan. Viime vuosi oli hirveän helpottava, kun ei enää tarvinnut teeskennellä – ja alipukeutua. Vihdoinkin sain kaivella kaikki vanhat, ihanat kellohameeni ja ruveta leikkimään prinsessaa, Lund sanoo.

– Olen aina tykännyt laittautua. Nyt olen ruvennut myös ompelemaan ja voin tehdä juuri sellaiset mekot kuin haluan.

Perinteisesti
tehtyä musiikkia

Kun Maria Lund, 26, oli teini-ikäinen, nuorisoa villitsivät Dj Bobon, Dr. Albanin ja Haddawayn kaltaiset eurodance-artistit. Ehkä juuri siksi Lund alkoi kaivata perinteisesti, ilman koneita tehtyä musiikkia.

– Löysin kirpputorilta savikiekot ja vanhan grammarin ja olin ihan friikki. Varmaan nykyäänkin hommani menee monen mielestä ihan överiksi, mutta itselläni on todella kivaa.

Ajan sävel ja Tahdon! äänitettiin jazz-levyille ominaiseen tapaan studiolivenä yhdessä tilassa. Jazzlevyksi albumia ei kuitenkaan voi luonnehtia jo siksikään, että Valtteri Tynkkynen on sovittanut kappaleet hyvin pitkälle. Soolojakin on vain muutama.

– Pyrimme välttämään liiallista hiomista. Esimerkiksi virheäänten korjausta emme käyttäneet ollenkaan, minkä ansiosta kuulostamme juuri siltä kuin oikeastikin.

– Ja miltä kuulostamme levyllä, kuulostamme myös lavalla. Minulle on erittäin tärkeää, että yleisö ei joudu pettymään keikoilla. Olisi ikävää todeta, että ison bändin sijaan lavalla onkin vain kosketinsoittaja kovalevyineen.

Tekstit valmiisiin
sävellyksiin

Joku voisi nähdä Tahdon!-albumin otsikossa viittauksen laulajan ahkerasti uutisoituun avioeroon, mutta Lund tyrmää tulkinnan.

– Levyn nimi syntyi siitä, että lähes jokaisessa kappaleessa joku määrätietoinen ihminen tahtoo jotain. Voin vannoa, että eroni ei kuulu mitenkään levyllä. Täytyy tosin myöntää, että kun eroani alettiin uutisoida, rupesin itsekin miettimään, mitä hittoa olen kirjoittanut levylle. Todellisuudessa halusin vain tehdä perusparisuhdebiisejä aiheista, jotka ovat kaikille tuttuja. En koskaan lähtisi tilittämään omaa elämääni lauluissani.

Omien kokemusten sijaan tekstit syntyivät sävellysten herättämien vaikutelmien pohjalta.

– Kierrätin lyriikat Heikki Salon kautta, jotta sanoituksiin ei jäisi mitään lundismeja.

–Aina ajatukseni eivät ole niin helposti ymmärrettäviä kuin itse kuvittelen. Heikki on auttanut minua vääntämään rautalangasta ja karsimaan hämärimpiä juttuja.

Suurta yhteiskunnallista tai muutakaan sanomaa albumilta on turha hakea.

– En ole tekstintekijä, jolla olisi jotain asiaa. Sanoitukseni syntyvät sävellysten ehdoilla. Toki haluaisin keksiä omaperäisiä aiheita, joita ei ole liikaa käytetty, mutta olen tullut siihen tulokseen, etten kertakaikkiaan ole tarpeeksi nerokas ja nokkela sellaiseen... Joskus tuntuu, että olen vähän liian rehellinen.

”Viime vuosi oli hirveän helpottava, kun ei enää tarvinnut teeskennellä – ja alipukeutua.
Vihdoinkin sain kaivella kaikki vanhat, ihanat
kellohameeni ja ruveta leikkimään prinsessaa.”