MAILA-KATRIINA TUOMINEN
Puhelin pärähtää. Timo Parvela vastaa. Soittaja kysyy, suostuisiko hän kirjoittamaan Turun Sanomiin ja 13 muuhun sanomalehteen lasten joulutarinan. Hän vastaa kyllä, mutta sitten välähtää, mitä tuli luvatuksi.
- Ensimmäinen ajatukseni oli, voi ei. En ainakaan halua tehdä sitä tarinaa, jossa joulupukki hukkaa muistikirjansa. Kun mietin tarinaa tarkemmin, oivalsin, että siinä täytyy olla jokin iso asia, joka ei ole tonttujoukon kepposten tasolla, toteaa Parvela.
Sen verran hän sallii paljastettavan, että tarinassa on kysymys anteeksiannosta ja ihmeestä.
- Täytyyhän jouluun liittyä iso ihme.
- Kepein mielin suostuin, mutta kyllä siinä tuli otsaa rypisteltyä. Työ kesti kaksi kuukautta, enemmän kuin osasin ennakoida. Halusin tehdä sen hyvin.
Hän luonnehtii tehtävää myös rakenteellisesti vaativaksi, koska 24 jakson tarinaan on rakennettava kokonaisuutta kantava kaari, jokaiseen osaan myös oma kaarensa ja jokaisen osan on vielä päätyttävä cliffhangeriin.
Cliffhanger tarkoittaa jatkokertomuksen tai tv-sarjan kunkin osan loppua, joka virittää odotuksen seuraavan osan tapahtumista.
Huumori yhdistää
Opettajaksi valmistunut Timo Parvela on tuottelias ja moneen kertaan palkittu kirjailija. Runsas viikko sitten hänen teoksensa Ella ja seitsemän törppöä valittiin Plättä-äänestyksessä vuoden parhaaksi suomalaiseksi nuortenkirjaksi. Se on Parvelan toinen Plättä-palkinto. Ensimmäisen hän sai vuonna 2005 kirjasta Ella ja Paterock.
Joka tuntee Ella-kirjat, tietää, että niiden seurassa on pidettävä varansa.
Kirjojen huumori nostaa naurun vedet silmiin ja hytkyttää vatsaa olkoonpa lukija lapsi tai aikuinen.
- En koe kirjoittavani lastenkirjoja. Kirjoitan laajalle yleisölle ja on aivan sama, teenkö kuva- tai satukirjan tekstiä tai romaania. Kirjoitan koko perheelle. Tiedän, että aikuiset joutuvat lukemaan satukirjoja lapsilleen ja silloin niissä saa olla myös se taso, jonka aikuinen pystyy poimimaan. Ei ole väliksi, vaikkei lapsi ymmärtäisi kaikkia vivahteita.
Hänellä on kaksi lasta, 13-vuotias Lauri ja 15-vuotias Hilma . Hän nauraa lasten vaikuttaneen kirjoihinsa.
- Jos tuotantoni pistettäisiin riviin, nähtäisiin, minkä ikäisiä lapset ovat olleet. Silloin kun heitä ei vielä ollut, kirjat olivat paksumpia, kun he ilmaantuivat kirjat ohenivat, nyt ne näyttävät taas paksuuntuvan.
Hän tietää, mihin lapset tarvitsevat tarinoita. Tarinat suojaavat lasta.
