Liedossa juhlitaan
satavuotiasta alttaritaulua

TS/Marttiina Sairanen<br />Liedon Pyhän Pietarin kirkon alttaritaululla on ikää jo sata vuotta. Maalaus on Eero Järnefeltin käsialaa.
TS/Marttiina Sairanen
Liedon Pyhän Pietarin kirkon alttaritaululla on ikää jo sata vuotta. Maalaus on Eero Järnefeltin käsialaa.

PIIA HEIKKINEN

Jeesus ja langennut nainen on vanginnut katseen Liedon Pyhän Pietarin kirkossa sadan vuoden ajan. Eero Järnefeltin maalaamaa alttaritaulua juhlitaan kirkossa tulevana tuomiosunnuntaina.

- Tehtailija Louis Schnitt halusi lahjoittaa alttaritaulun vaimonsa kuoleman muistoksi. Järnefeltin Schnitt onnistui itse kiinnittämään hankkeeseen. Tehtailija kuoli ennen työn valmistumista 1908, mutta hänen poikansa hoiti homman loppuun, toteaa Liedon seurakunnan tiedottaja Mari Leppänen.

Maamme kirkoista löytyy viisi Järnefeltin maalaamaa alttaritaulua. Liedon on yksi näistä.

- Työ herätti valmistuttuaan paljon keskustelua. Osa kiitteli ja ihaili maalausta, mutta jotkut kritisoivat Jeesuksen olevan siinä liian ihmismäinen, sanoo Leppänen.

Alttaritaulussa nainen on lyyhistynyt polvilleen Jeesuksen eteen.

- Nainen on harrastanut huoruutta. Jeesus kysyy, että kuka on viaton. Se voi heittää ensimmäisen kiven. Kivet eivät sitten lentäneetkään, muistelee Leppänen.

Juhlaesitelmän pitää tilaisuudessa FM museoalan tutkija Nina Lempa ja hartaushetken rovasti Erkki Marttinen.

Pietari-rotan matkassa

Kirkkotilaisuuden jälkeen seurakuntatalolla pidetään kahvitarjoilu ja Pietarin matkassa -näyttelyn avajaiset. Näyttelyssä tutustutaan Liedon seurakunnan historiaan keskiajasta nykypäivään asti.

- Ensimmäinen merkintä Liedon seurakunnasta on vuodelta 1331, mutta tietääkseni vastaavaa näyttelyä ei ole koskaan järjestetty. Luetteloituja, vanhoja esineitä on hirmuinen määrä. Hyvä, että osa niistä pääsee nyt esille, pohtii Liedon kirkkoherra Esko Laine .

Näyttelyn ovat suunnitelleet ja toteuttaneet museologian opiskelijat Henriikka Heikinheimo , Suvi Allén , Marko Korhonen , Jasmin Lehtiniemi ja Pia Söderlund FT Sirkku Pihlmanin johdolla.

Näyttelyssä selviää mm., miten pappilan possu liittyy Runebergiin, keitä ovat kerupääpojat ja miltä tuntuu kirkon perustushirsi 500 vuoden takaa. Aikamatkalle historian syövereihin kävijät johdattelee Pietari-rotta.

- Meillä vierailee paljon koululaisia. Pienemmille on työpajoja ja isommille kinkereitä, paljastaa Söderlund.

Kirkon paikka petoksen voimin

Liedon kirkkoon liittyy mielenkiintoisia tarinoita alkaen kirkon perustamisesta.

- Keskiajalla kiisteltiin, rakennetaanko kirkko Sauvalaan vai Hyvättylään. Maanäyte otettiin molemmista kylistä. Koska päätöstä ei syntynyt, niin asia vietiin Ruotsin kuninkaan päätettäväksi. Matkalla hyvättyläläinen vaihtoi maanäytteet, koska tiesi toisen olevan parempi. Niin kirkko rakennettiin Hyvättylään, toteaa Söderlund.

Liedon kirkkoa on rasittanut sen sijainti savisella törmällä. Muurit ovat halkeilleet ja holvit rikkoutuneet.

- Hyvättyläläisen petos kävi myöhemmin ilmi, ja hänet karkotettiin Pettisten kylään.

Vanhin näyttelyssä esillä oleva esine on Pyhän Pietarin veistos 1300-luvulta. Lisäksi näytteillä on mm. tinaiset kynttilänjalat (1676), ehtoollisviinikannu (1836), 15-vuotiaana kuolleen tytön ruumiskärryt (1858) ja virsikirja 1700-luvulta.

- Virsikirjoja löytyi asehuoneen vintiltä viime vuonna sementtisäkillisen verran. Yksi niistä on näyttelyssä ihmisten selailtavissa, paljastaa Söderlund.

Alttaritaulun satavuotisjuhlat Liedon Pyhän Pietarin kirkolla su 23.11. klo 13. Pietarin matkassa -näyttely seurakuntatalolla 24.11.-7.12. ma-pe klo 9-15. Ryhmille myös erikseen sovittuina aikoina. Tied. 050-354 3248.

TS/Marttiina Sairanen<br />15-vuotiaana kuolleen tytön, perheen ainoan lapsen ruumiskärryt vuodelta 1858 on koristeltu sydämin. Seurakunnan käytössä ne olivat 1900-luvulle asti.
TS/Marttiina Sairanen
15-vuotiaana kuolleen tytön, perheen ainoan lapsen ruumiskärryt vuodelta 1858 on koristeltu sydämin. Seurakunnan käytössä ne olivat 1900-luvulle asti.
TS/Marttiina Sairanen<br />Näyttelyssä voi selailla 1700-luvun virsikirjaa.
TS/Marttiina Sairanen
Näyttelyssä voi selailla 1700-luvun virsikirjaa.
TS/Marttiina Sairanen<br />Pia Söderlund ottaa näyttelyä varten esille vanhan kalkkiliinan. Tinaiset kynttilänjalat ovat vuodelta 1676.
TS/Marttiina Sairanen
Pia Söderlund ottaa näyttelyä varten esille vanhan kalkkiliinan. Tinaiset kynttilänjalat ovat vuodelta 1676.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.