Viihde

Savenvalaja pokkasi hirvensarven

TS/Marja Saleva<br />Ville Matti Simonen (vas.) sai hirvensarvipalkinnon Hirvifarmareiden Pasi Lappalaiselta. Takana juhlavaa tilannetta todistavat Juho Kaisti ja Karo Konkka.
TS/Marja Saleva
Ville Matti Simonen (vas.) sai hirvensarvipalkinnon Hirvifarmareiden Pasi Lappalaiselta. Takana juhlavaa tilannetta todistavat Juho Kaisti ja Karo Konkka.

PIIA HEIKKINEN

Kurahousut jalkaan, hiljainen ylistys makkaralle ja kellojen kalibrointi. Hirvifarmarit valmistautuivat huolella ensimmäisen hirvensarvipalkinnon jakotilaisuuteen. Himoitun hirvensarvesta, suomalaisesta puusta ja aidosta messingistä valmistetun palkinnon sai eilen lauantaina Turussa Teatterisillalla Ville Matti Simonen.

Palkinto myönnetään turkulaiselle tunnustuksena merkittävästä, pitkäjänteisestä ja epäitsekkäästä, kärsivällisestä sekä sinnikkäästä ja tinkimättömästä työstä turkulaisen kulttuurin eteen.

- Turkulainen tekee afrikkalaisia perinnesoittimia Turussa ja yrittää vielä elättää itseään sillä. Tuntuu jotenkin mahdottomalta ja palkitsemisen arvoiselta yhtälöltä, pohtii hirvifarmari Pasi Lappalainen .

Leipurista udujen tekijäksi

Ensimmäisen kerran elämänsä aikana palkittu Simonen oli alun perin leipuri, mutta kouluttautui jauhoallergian takia savenvalajaksi.

- Teen pääasiassa astiahuiluja ja nigerialaisia udu-rumpuja. Käyttökeramiikkaa valmistan nykyään vain tilauksesta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kiinnostus udu-rumpuihin heräsi kymmenisen vuotta sitten, kun Samuli "Teho" Majamäki tilasi Simoselta kyseisen rummun.

- Udusta lähtee pehmeä, kumea ääni. Se on oikeastaan aika monipuolinen soitin. Jotkut ovat käyttäneet sitä jopa rokkibiiseissä, kertoo Simonen.

Simonen on itse musisoinut vuodesta 2002 asti erilaisilla primitiivisoittimilla soittavissa Tervakelloissa. Mies myös opettaa savenvalantaa niin lapsille kuin alan harrastajille ja ammattilaisille.

- Teemme kursseilla astiahuiluja ja udu-rumpuja. Ei niiden teko loppujen lopuksi niin vaikeaa ole. Pienimmät astiahuilun tekijät ovat olleet kolmevuotiaita, muistelee Simonen.

Supersankarina uljas, iso hirvi

Simonen sai hirvensarven lisäksi Hirvifarmareiden elinikäisen jäsenyyden ja mahdollisuuden esitellä taidonnäytteitään Tehdasteatterin yleisölämpiössä Hirvifarmareiden Miehenkieltä II -näytelmän esitysten ajan.

- Jos haluaa pelkästään tulla katsomaan Simosen töitä, niin sekin onnistuu tuntia ennen esitystä, lupaa Lappalainen.

Hirvifarmareiden ydinporukan muodostavat Lappalainen, Mikko Erjossaari , Juho Kaisti ja Karo Konkka .

- Teatteri on meidän erikoistaito. Haluamme tuoda asiat esille positiivisella tavalla järjestämällä aina välillä pieniä tempauksia, miettii Lappalainen.

- Itse olen muuttanut aikoinaan Oulusta Turkuun. Turkulainen kulttuuri on mielestäni elitistisempää. Ruohonjuuritason kulttuuri ei pääse täällä tarpeeksi esille, jatkaa Lappalainen.

Hirvifarmariksi Lappalainen päätyi kollegoidensa kanssa vuonna 2003.

- Hirvi on tavallaan meidän supersankarimme. Se on erikoislaatuinen, kesyttämätön eläin. 1700-luvulla hirveä yritettiin kesyttää työ- ja sotilaskäyttöön, mutta se ei onnistunut, koska hirvi ei suostunut syömään vankeudessa.

Hirvifarmarit ei ole rekisteröity yhdistys, vaan yhistys.

- Yhistys on toimintamuodoltaan ja jäsenistöltään täysin vapaa, muotoilee Pasi Lappalainen.

Hirvifarmareita nähdään kenties myöhemminkin jakamassa hirvensarvipalkintoa.

- Riippuu siitä, löytyykö hyviä ehdokkaita. Väkisin emme palkintoa jaa, toteaa Lappalainen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Näyttely Ville Matti Simosen töistä Tehdasteatterin, Itäinen Rantakatu 64, Turku, yleisölämpiössä Miehenkieltä II -näytelmän esitysten ajan. Esitykset ti 9.9., ke 10.9., to 11.9. ja la 13.9. klo 19.