PIIA HEIKKINEN
Kantarelli ja joku karvarousku. Eipä tavalliset tallaajat juuri muita sieniä tunnista. Sienineuvoja Riitta Kurkilahti Varsinais-Suomen Martat ry:stä kannustaa kuitenkin kaikkia lähtemään syksyiseen metsään.
- Esimerkiksi tatit ovat helppo sieniryhmä aloittelijalle, koska niissä ei ole myrkyllisiä yksilöitä. Sappi- ja äikätatti ovat pahanmakuisia, mutta nekin ovat täysin vaarattomia.
- Sappitatteja tulee metsiin aika paljon, mutta sen erottaa hyvin muista tateista. Pillistö on vaaleanpunainen ja alaspäin pullistuva, toteaa Kurkilahti.
Eniten poimijan pitää karttaa valkoisia sieniä.
- Joku voi sekoittaa valkokärpässienen herkkusieneen. Pitää kuitenkin muistaa, että herkkusienen heltat ovat jo nuorenakin vaaleanpunaiset, mutta valkokärpässieni pysyy täysin valkoisena koko ikänsä, tietää Riitta Kurkilahti.
Uudistuneissa sienten syötävyyden symboleissa myrkylliset ja tappavan myrkylliset sienet on merkitty ristien sijaan pääkalloilla. Valkokärpässieni saa pääkalloja maksimimäärän eli kaksi.
- Parhaimmat ruokasienet palkitaan nyt kahdella eikä kolmella tähdellä. Kestää kuitenkin ennen kuin sienioppaat ovat ajantasalla, miettii Kurkilahti.
Säilyvät vain vuorokauden
Viime vuonna metsästä löytyi kori kaupalla kantarelleja, nyt herkkutatteja. Metsään Kurkilahti lähtee itse aina kertakäyttöhanskat käsissä.
- Sienet likastavat kädet. Jos sottaisilla käsillä sitten huitaisee hirvikärpäsiä pois, niin tulee helposti iho-oireita.
Sienisaalis kannattaa esiperata jo metsässä.
- Näkee sitten, kannattaako sieniä kuljettaa edes kotiin saakka. Sienet on hyvä pitää laakeassa korissa, jotta ne säilyisivät mahdollisimman hyvinä ja koossa. Laitan sammalta korin pohjalle, jotta mahdolliset töyssyt eivät pilaa sieniä, paljastaa Kurkilahti.
Koriin voi pahvien avulla taiteilla myös erillisiä lokeroita.
- Itselläni on nelilokeroinen kori. Sienet voi lajitella lajin perusteella tai sitten esimerkiksi keitettäviin ja suoraan pannulle pantaviin, opastaa Kurkilahti.
Kotona sienet on ennen valmistamista syytä laittaa jääkaappiin. Hyvänä sienet pysyvät vain vuorokauden.
Madonsyömää ei kelpuuteta
Kurkilahti on mieltynyt vahvanmakuisiin rouskuihin, mitkä sopivat varsinkin salaatteihin. Yksi sienineuvojan omista lempisienistä on kuusenleppärousku.
- Siinä on appelsiininkirkas maitiaisneste. Jos sellaisen löytää, niin se kannattaa syödä itse. Paistan sienen sellaisenaan.
Pääosa sienistä jää pilaantumaan metsiin.
- Ei sienisadosta montakaan prosenttia käytetä. Metsässä pitäisi käydä joka päivä, jotta saisi ensimmäisen luokan sieniä. Esimerkiksi nyt runsaan sadon antavassa herkkutatissa pillistön väri kertoo sienen kypsyysasteen. Pienet ovat parhaimpia, kertoo Kurkilahti.
- Suomalaiset ovat todella pikkutarkkoja. Jos mato on vähän syönyt sientä, niin sitä ei enää käytetä, jatkaa Kurkilahti.
Tulevien polvien sienestäjiä kannattaa Kurkilahden mielestä kasvattaa opettamalla lapsia tunnistamaan varmuudella parista kolmeen sienilajia vuodessa.
- Sienestäminen on ilmainen ja hauska harrastus, muistuttaa Kurkilahti.
Marttojen valtakunnallisena sienipäivänä la 30.8. sienineuvontaa Mynämäellä S-marketin pihalla klo 11-15. Ma 1.9. klo 18 luento ja diaesitys sienistä, sieninäyttely ja sienitunnistusta osoitteessa Yliopistonkatu 33 G, Turku. Yliopistonkadulla myös sieniruokakurssi ti 23.9.
