Vauhdin hurmaa nilkkoja säästelemättä
EMMI KULTA
Lähtöviivalla seisoo joukko naisia, jotka pälyilevät toisiaan hermostuneina. Vartalot pysyvät pienessä liikkeessä, kunnes kilpailijat jäykistyvät lähtöasentoihinsa. Starttipistooli lähettää ryhmän hurjaan kiitoon.
Nyt ei olla Pekingissä vaan Nelosen järjestämissä korkokenkäjuoksukilpailuissa Helsingissä. Aurinkoinen keli on vetänyt Lasipalatsin aukion täyteen katsojia.
Osanottajat juoksevat kengissä, joissa korkoa sääntöjen mukaan täytyy olla vähintään kuusi senttimetriä.
Ilmoittautumispisteessä järjestäjät tarkastavat, että kilpailijat eivät yritä pihistellä senteissä.
Diskauksia ei juurikaan jouduta tekemään. Monien kantapäät nousevat kymmenenkin senttiä maasta, sillä Korkkarijuoksuun pääsevät osallistumaan vain todelliset korkokenkämaanikot.
Kilpailijat valittiin niiden yli 1 200 joukosta, jotka lähettivät hakemuksensa Neloselle. Sadalla valitulla oli hyvät perustelut, miksi juuri heidän täytyy saada näyttää kyntensä korkokengillä viilettämisessä.
- Eräs ystäväni soitti ja kertoi minulle kilpailusta. Hän oli sitä mieltä, että minun on pakko osallistua. Ja olenhan viimeiset kymmenen vuotta kulkenutkin lähinnä korkkareissa, kertoo turkulainen Saara Vainionpää .
Vainionpää on varustautunut kilpailuun ostamalla sitä varten hieman tukevammat, paksukorkoiset kengät.
Kisa-asuksi on valikoitunut tyylikäs pikkumusta.
Turkulainen myöntää, että palkinto, 4 000 euron shoppailulahjakortti, houkuttaa, mutta tärkeintä päivässä on kuitenkin tunnelmasta nauttiminen.
- Parhaani teen, katsotaan mihin se riittää, Vainionpää huikkaa medialle lähtiessään valmistautumaan koitokseensa.
Prinsessa nurin
Tyyli on tärkeää kilpailussa, jossa palkitaan paitsi nopein myös parhaiten pukeutunut. 80 metrin matkalla nähdään morsiamia, prinsessoja ja vamppeja. Jotkut joutuvat huomaamaan, että leveä tyllihame ei ole kovin aerodynaaminen.
Parhaiten näyttävät menestyvän ne, joiden asut ovat suhteellisen vartalonmyötäisiä. Monet juoksijoista tinkivät suosiolla vauhdista tyyliseikkojen vuoksi, kuten viuhkaansa koko matkan elegantisti leyhyttelevä kilpailija.
Korkokengillä kiitäminen on vaarallinen laji. Helsingissä pahemmilta loukkaantumisilta vältytään, vaikka useampi kivuliaannäköinen kaatuminen herättää kohahduksia yleisössä. Monen matka tyssää kenkien putoamiseen - juoksukorkokenkien täytyy olla normaaleja tiukemmat.
Naiset yltävät uskomattomiin aikoihin vaikeasta varustuksesta huolimatta. 20 viiden juoksijan esikarsintakierrosta hurahtavat vauhdilla ohi, sillä nopeimmat pinkovat radan reilusti alle 13 sekunnin.
Saara Vainionpää harppoo hyvää vauhtia lohkonsa toiseksi.
- Olen ihan tyytyväinen suoritukseen. Toivottavasti ensi vuonna tänne pääsisi uudelleen. Meillä on ollut oikein kiva päivä, Vainionpää vakuuttaa tappiosta huolimatta.
Voittaja Saksasta
Välierissä ylimääräinen show jää taka-alalle. Korot hakkaavat vihaisesti asfaltin pintaa, sillä kaikki haluavat yltää finaaliin.
Loppuhuipennus on viimein käsillä. Finaalin neljä naista suhahtavat radan päästä päähän kovaa kyytiä. Tasaväkisen kisan vie Liisa Harstela korkeilla tolppakärjillä.
- Sain kuulla tuntia ennen kilpailun alkamista, että olen osallistumassa siihen. Lensin tänään Saksasta tänne viettämään polttareitani, ja kaverini olivat ilmoittaneet minut mukaan, voittaja kertoo.
- Olen allekirjoittanut sopimuksen, että teen kaiken, mitä polttariseurueeni vaatii. Muuta en osaa sanoa loppuillan ohjelmasta, Harstela sanoo.
Suomen korkokenkäjuoksun voi todeta olevan kovatasoista. Voisiko siitä tulla olympialaji?
