Viihde

Peltolan malvikit odottavat ihailijoitaan

TS/Jari Laurikko<br />- Tämä harmaamalvikki on paljon syvemmän pinkki kuin Vadelmatien toisella puolella kasvava, Peltolan siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtaja Helena Honka-Hallila esittelee.
TS/Jari Laurikko
- Tämä harmaamalvikki on paljon syvemmän pinkki kuin Vadelmatien toisella puolella kasvava, Peltolan siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtaja Helena Honka-Hallila esittelee.

EVA LATVAKANGAS

Kun sunnuntaina tulette Peltolan siirtolapuutarhan avoimien ovien juhlaan Turussa, alkakaa jo heti Ilpoistentien portilta bongata malvoja ja malvikkeja. Niitä, joita turkulainen vanhakansa sanoo tokruusuiksi.

Katsokaa tarkasti. Merkitkää muistiin. Montako erilaista löydätte?

- Kukaan ei tiedä, montako variaatiota täällä niitä on, paljastaa Peltolan siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtaja Helena Honka-Hallila . Mutta olisi mukava tietää.

Voi olla, että samanlaisia on vaikeampi löytää kuin erilaisia. Varsinkin harmaamalvikki on hyvä siementämään, ja sen siementaimista tulee melkein aina erilaisia kuin emokasvista.

Malvikki, niin kuin malva ja sukulaisensa tokruusu eli salkoruusukin, on tyypillinen perinteinen puutarhakasvi. Ne ovat tämänkesäisen avoimien ovien päivän huomion keskipisteessä.

- Kaikki lähti kysymyksestä, onko siirtolapuutarha ekologinen, Honka-Hallila kertoo.

Suomen Siirtolapuutarhaliitto liittyi vuonna 2006 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ekotehokkuusprojektiin, johon kuului osana vanhojen perinnekasvien kartoitus.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Perinnekasvien geenipankki

Siirtolapuutarhat ovat paikkoja, joihin moni maalta muuttaja on tuonut omaa kasviaarteistoaan niin Varsinais-Suomen ikivanhoilta viljelysseuduilta kuin luovutetusta Karjalasta. Niistä on tullut eräänlaisia perinnekasvien geenipankkeja, joista löytyy muualta jo kadonneita lajeja.

Helsingin 80-vuotiaassa Kumpulan siirtolapuutarhassa kasvikartoitus on jo aloitettu. Honka-Hallila kävi keväällä Kumpulassa katsomassa mallia ja keräämässä intoa kartoitustyöhön.

- Se on aivan ihana paikka! Kumpulan erikoisuus on narsissit; niiden valikoima on täysin käsittämätön. Meillä Peltolassa malvat ja malvikit taitavat olla samanlainen oma merkkikasvi.

Turussa kartoitustyötä käynnistetään parhaillaan. Työryhmä on jo koottu.

Peltolan puutarha on jopa kehittänyt projektista Kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeen. Suunnitelmissa ovat perinnekasveja pullolleen istutettavat näytemaat siirtolapuutarha-alueen ulkopuolelle, missä kaikki voivat käydä ihailemassa ja oppimassa. Samalla markkinoidaan perinnekasvi-ideaa Turun kaupungille, jotta puistoihin saataisiin enemmän vanhoja perennoja.

- Ne ovat helppohoitoisia ja halpoja: uusia taimia saa siemenistä ja jakotaimista, Honka-Hallila mainostaa.

- Nyt puistoissa näkyy enimmäkseen kaupallisen tarjonnan perusteella valittuja kasveja.

Kaupallinen tarjonta jyrää

Sama koskee Honka-Hallilan havaintojen mukaan useimpia turkulaisia kotipuutarhojakin. Kasvit haetaan kauppapuutarhasta usein värikkäitten taimiesitekuvien perusteella. Langetaan uutuuksiin, joista lähes kaikki ovat ulkomaista tuotantoa. Ostetaan vain kukkivia kasveja ja saadaan pihaan kukkaloisto, joka on juhannuksen jälkeen ohi.

- Sellaista näkee valitettavasti täällä Peltolassakin. Silloin minulle tulee paha mieli, kun näen uuden tulokkaan kaivavan ylös kaikki pihan vanhat perennat ja istuttavan tilalle uusinta kaupallista tarjontaa. Yritämme aina ehtiä paikalle pelastamaan kompostiin heitetyt parempaan talteen. Niitä on täällä teiden varsia koristamassa.

Useimmilta pihoilta perinnekasveja löytyy silti runsaasti. Juhannuksen jälkeen kukkineet pionit ovat malvojen jälkeen toinen Peltolan ylpeys, niitäkin on useita vanhoja kantoja ja kymmeniä lajikkeita. Perhosia kerääviä leimukukkia, punahattuja ja kärsämöitä, tuoksuvia illakkoja, monivärisiä päivänliljoja. Suopayrttiä ja harmaata käenkukkaa, ukon- ja kurjenkelloa, sinistä tädykettä ja ihanan hentoa tähtiputkea.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Peltolan väki suunnittelee kulttuuripääkaupunkiprojektiinsa opastettuja kiertokäyntejä pitkin kesää, jotta turkulaiset ja muutkin voisivat nähdä, miten puutarha elää ja muuttaa muotoaan.

- Samalla voisi käydä bongaamassa täältä, miltä eri aikaan kukkivat kasvit näyttävät, jotta osaisi paremmin suunnitella omia istutuksiaan, Honka-Halila perustelee.

Avoimien ovien aikakin soveltuu kukkaisopiskeluun. Sen voi yhdistää lounasretkeen: hernesoppaa ja pannaria tarjotaan 400 ensimmäiselle, loput saavat tyytyä grillimakkaraan.

Avoimet ovet Peltolan siirtolapuutarhassa, Ilpoistentie 26, sunnuntaina 27.7. klo 12-15.

TS/Jari Laurikko<br />Tämän salkoruusulajikkeen siemenet tulivat Amerikasta ja ovat levinneet Peltolassa pihasta pihaan.
TS/Jari Laurikko
Tämän salkoruusulajikkeen siemenet tulivat Amerikasta ja ovat levinneet Peltolassa pihasta pihaan.
TS/Jari Laurikko<br />Sormustinkukat ovat lämpimänä talvena pitkittäneet elämäänsä kolmevuotisiksi.
TS/Jari Laurikko
Sormustinkukat ovat lämpimänä talvena pitkittäneet elämäänsä kolmevuotisiksi.
TS/Jari Laurikko<br />Tulikukka on risteytynyt Peltolassa lukuisiksi värimuodoiksi. Tässä valkoinen.
TS/Jari Laurikko
Tulikukka on risteytynyt Peltolassa lukuisiksi värimuodoiksi. Tässä valkoinen.
TS/Jari Laurikko<br />Tähtiputken hennot kukat ovat kuin taideteoksia.
TS/Jari Laurikko
Tähtiputken hennot kukat ovat kuin taideteoksia.
TS/Jari Laurikko<br />Rusopäivänlilja kehittää uuden kukan joka päivä.
TS/Jari Laurikko
Rusopäivänlilja kehittää uuden kukan joka päivä.