Turun Sanomat
Syyttäjäntyön eroaminen 1990-luvulla irti nimismiehen työstä oli apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen mielestä vedenjakaja, koska itsellinen syyttäjälaitos ja keskusyksikkö, vuonna 1997 perustettu valtakunnansyyttäjänvirasto (VSV) tarvittiin.
- Ihmiset ajattelivat, että nyt tuli maahan uusi taho kannella, kun tuomioistuimet ja ylimmät oikeudenvalvojat on läpikäyty. Päätehtävämme on kuitenkin huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteutumisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä, Kalske korostaa.
Syyttäjien toiminnasta valitettiin vuonna 2007 valtakunnansyyttäjänvirastoon 542 kertaa. Syynä oli yleensä syyttäjän menettely tai syyteharkinnan viivästyminen. Myös toimivaltaan kuulumaton kantelu voi johtaa toimiin. Hiljattain Kalske määräsi syytteen ajettavaksi lapsen pahoinpitelyasiassa, josta oli tehty syyttämättäjättämispäätös.
- Sitä ei voi hyväksyä, että lasta läpsitään ja sysitään jatkuvasti muka kasvatustarkoituksessa. Läpsimiskulttuurista on päästävä. Se pitää estää silloin kun se on jatkuvaa.
Kalske ei kerjäläisasiassa ohjeistanut poliisia, vaikka niin uutisoitiin, vaan ainoastaan antoi lausunnon sitä pohtivalle työryhmälle.
Se että harva kantelu johtaa mihinkään, johtuu Kalskeen mukaan syyttäjien kovasta ammattitaidosta. Runsaat 320 syyttäjää hoitivat vuonna 2007 noin 78 000 asiaa eli syyttäjää kohti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
- Käräjäoikeuksien kirjallinen menettely vähentää juttumassaa 30 prosentilla. Syyttäjien kapasiteetista kolmannes menee isoihin juttuihin, vaikka niitä on vain runsaat neljä prosenttia kaikista jutuista. Niihin on tärkeä saada kaksi syyttäjää, koska se tuo jatkuvuutta ja turvaa eikä juttu personoidu yhteen.
VSV jakoi maan vuoden 2007 alusta 15 syyttäjäpiiriin ja erityyppisille rikoksille on määrätty avainsyyttäjät, jotka hoitavat isoimmat jutut.
- Piirijako takaa juttuihin paremmin resursseja. Silti meillä on liian vähän syyttäjiä, joiden työpanos myös esitutkinnassa on lisänäkökulmien takia tärkeä.
Kalske toimi Turussa 10 vuotta ykkössyyttäjänä ja oli viimeinen johtava kaupunginviskaali 1600-luvulta juontuvassa perinteessä. Hän on vuosikymmeniä kouluttanut syyttäjiä. Merihenkiselle miehelle oli mieluisaa opettaa yli 10 vuoden ajan Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa. Hän syytti merijutuissa ja hoiti myös Gotska Sandön luona haaksirikkoutuneen ro-ro-laiva Karelian tapauksen.
- Se oli ensimmäinen merioikeusjuttu, joka koluttiin korkeinta oikeutta myöten. Matkakohtainen merikelpoisuus eli konttien hyvä kiinnittäminen saatiin kuntoon, muttei ennen kuin menetettiin ihmishenkiä.
Kesäisin Kalske kurvaa usein Karhulan Itärantaan, missä hänellä on yhdeksänmetrinen fiskari. Turun aikoina se keinahteli Aurajoessa ja sillä koluttiin saaristoa. Hannele -vaimon kanssa hän harrastaa uintia.
- Paatti kulkee sopivan verkkaista yhdeksää solmua. Siinä menossa ihminen rauhoittuu. Työt unohtuvat, kun pääsen kotisaareen, missä nyt vartoo kattoremontti.
Jorma Kalske viettää merkkipäiväänsä perheen piirissä Kotkan saaressa.
SEPPO SUDENNIEMI
