Turun Sanomat
Maija Perho osaa luetella suomalaisia vaivaavat terveysriskit vaivattomasti. Pitkään erityisesti sosiaali- ja terveyspolitiikkaan paikallisesti ja valtakunnallisesti vaikuttanut nainen tietää, mitä ylipaino, viina, liian vähäinen liikunta, diabetes sekä sydän- ja verisuonisairaudet merkitsevät suomalaisten terveydelle.
- Nyt lapset ja nuoret oireilevat entistä enemmän, mikä on ollut havaittavissa opettajien ja nuorisotyöntekijöiden viesteistä. Erityisesti liiallinen alkoholin käyttö perheissä näkyy nuorissa, Perho kertoo.
Toinen Perhon tietoon tullut tuore ilmiö on terveyserojen kasvaminen. Korkeammin koulutetut ovat hänen mukaansa paremmassa asemassa.
- Korkeasti koulutetut miehet elävät keskimäärin kuusi vuotta pidempään verrattuna muihin. Naisilla ero on kolme vuotta.
Perhon nykyinen työ terveyden edistämiseen tähtäävän valtakunnallisen ohjelman vetäjänä tarkoittaa puuttumista juuri perinteisiin kansansairauksiin ja epäterveellisiin tapoihin. Haaste on kova, sillä ongelmat pysyvät vuodesta toiseen samoina, vaikka tietoa on jaettu vuosien varrella varmasti runsaasti.
- On päästävä ihmisten korvien väliin. Nuoriin ei helposti pysty vaikuttamaan vetoamalla vuosikymmenien päässä odottaviin terveysuhkiin.
Suomalaisten perushyvinvointi on Perhon mielestä kuitenkin menossa koko ajan parempaan suuntaan.
- Elinikä pitenee ja ihmisten niin sanotut hyvät vuodet jatkuvat pidempään.
Lähes samaan hengenvetoon hän muistaa kuitenkin mainita myös ikäviä kääntöpuolia.
- Alkoholi on työikäisten miesten yleisin kuolinsyy, huostaanottojen määrä on kasvanut ja lasten vakava ylipainoisuus on kaksinkertaistunut 30 vuodessa, Perho luettelee.
Terveysasiat ovat Perholla päällimmäisenä mielessä myös Turun kaupunginvaltuustossa, jonka pitäisi hänen mielestään tehdä rohkeasti ennaltaehkäiseviä päätöksiä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta.
- Ennaltaehkäisy on tuottava investointi. Esimerkiksi yhden psykiatrisen hoitopaikan hinnalla saadaan monta kouluterveydenhoitajaa.
Omaa terveyttään huomenna 60 vuotta täyttävä nainen hoitaa muun muassa kirves kädessä. Halkojen hakkaaminen on perinteisesti kuulunut niin kehon kuin mielen hoitamiseen.
- Mieheni kommentoi usein, että pitäisi puhua vain klapien tekemisestä. Se on sesonkiluontoista ja terapeuttista hommaa, joka tekee hyvää hartioille. Pyrin yleensä liikkumaan tunnin päivässä.
Merkkipäiväänsä Maija Perho viettää lähipiirissä. Mahdolliset muistamiset pyydetään osoittamaan Alzheimer Keskusliitolle: Nordea 174530-2727.
OSSI RAJALA
