Viihde

Hautalöydön henki elää Paimion pitäjäkorussa

TS/Ari-MAtti Ruuska<br />Arkeologi Jaana Riikonen järjesteli rautakautiset kaularenkaat kunniapaikalle uusitun Paimio-korun esittelytilaisuudessa. Ainutlaatuiset muinaisjäännökset ovat pitäjäkorun esikuva.
TS/Ari-MAtti Ruuska
Arkeologi Jaana Riikonen järjesteli rautakautiset kaularenkaat kunniapaikalle uusitun Paimio-korun esittelytilaisuudessa. Ainutlaatuiset muinaisjäännökset ovat pitäjäkorun esikuva.

ELINA MALKAMÄKI

Alkuperäiset nuppipäiset kaularenkaat löytyivät arkeologisissa kaivauksissa Spurilan kartanon mailta vuonna 1984.

- Löydön teki juuri ennen juhannusta paimiolainen koulutyttö, joka osallistui kaivauksiin kesälomallaan. Taisi tulla aika mukava juhannus, naurahtaa arkeologi Jaana Riikonen .

Tummanvihreiksi patinoituneet pronssirenkaat lepäävät suojassa lasivitriinin alla holvikahvilan pöydällä. Vieressä kiiltelee uutuuttaan mukaelma, uudistettu Paimio-koru. Seppien muotokieli on ollut sama, mutta väliin mahtuu vuosia lähemmäs parituhatta.

Vanhat pronssirenkaat on valmistettu rautakauden alkupuolella, niin sanotulla roomalaisajalla. Niiden uskotaan olevan peräisin nykyisen Liettuan alueelta, sillä Suomesta niille ei löydy vastineita.

Spurilan kivien väliin rengaspari on kätketty vuoden 300 tietämillä.

- Korut liittyivät todennäköisesti kauppasuhteisiin. Ehkä joku on käynyt siellä tai sitten baltit ovat käyneet täällä suunnalla turkiskaupoilla, aprikoi Paimion arkeologista tutkimushanketta johtanut FT Jukka Luoto .

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkijat arvelevat että kaularenkaita ei olisi kannettu kaulassa lainkaan. Painavan korun käyttö oli työlästä, sillä rengas piti pukiessa vääntää väkisin auki.

- Renkaat ovat niin hyvässä kunnossa, ettei niitä ole juuri taivuteltu. Ilmeisesti ne on annettu vainajalle mukaan lahjaksi, Luoto arvelee.

Arkeologi Jaana Riikonen on samaa mieltä.

- Korut eivät ole olleet tulessa, vaikka Spurilan muinaisjäännealue on polttokalmisto.

Koruja kantaneen vainajan sukupuolta ei ole pystytty määrittämään. Latviassa useimmat nuppipäiset kaularenkaat ovat Riikosen mukaan olleet naisten haudoissa.

Seppä otti mallia edeltäjästään

Rengasparin uskotaan olevan saman sepän tai verstaan valmistama, vaikka renkaissa onkin pieniä eroja. Paimio-seura teetti ensimmäisen kopio-korun renkaista pian niiden löytymisen jälkeen, mutta sitä ei ole ollut saatavilla enää vuosiin.

Kultaseppä Keijo Kinnunen on valmistanut uudistetun Paimio-korun pronssiseoksesta paksumman renkaan mallin mukaan.

- Se on valmistettu käsityönä ja alkuperäisiä työtapoja mukaillen eli takomalla, Kinnunen kertoo.

Nykysepältä kuluu yhden korun valmistamiseen noin neljä tuntia, taatusti vähemmän kuin rautakauden sepiltä aikoinaan, Kinnunen miettii.

Käyttömukavuudeltaan uudet korut ovat esikuviaan edellä, sillä niissä on sarana, joka helpottaa korun avaamista ja kiinnittämistä. Kinnusen mukaan perinteinen avaustapa olisi kuluttanut korua liikaa.

- Vääntäminen kovettaa pronssia, jolloin koru menettää muotonsa.

Paimiosta muitakin harvinaisia löytöjä

Yli 1700 vuotta vanhat kaularenkaat kuuluvat nykyään Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kokoelmiin.

Suomen oloissa ainutlaatuisten renkaiden lisäksi Spurilan haudoista on löydetty aikoinaan muun muassa rannerenkaita ja vaatesolkia sekä maan vanhin värjätty tekstiilifragmentti.

Riikosen mukaan Paimiosta on löytynyt muinaisjäännöksiä muualtakin ja monilta aikakausilta.

- Varhaisimpien löydösten mukaan seudulla on ollut asutusta jo noin 6000 vuotta sitten, Riikonen kertoo.

Spurilan 1980-luvun arkeologiset kaivaukset kuuluivat laajempaan Suomen Akatemian rahoittamaan hankkeeseen. Myös Paimion kunta rahoitti hanketta, johon liittyi muidenkin Paimionjokilaakson rautakautisten kohteiden tutkimuksia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
TS/Ari-MAtti Ruuska<br />Uusittu Paimio-koru mukailee yli 1700 vuotta vanhaa muinaislöytöä. Kultaseppä Keijo Kinnunen kertoo, että koru on valmistettu perinteisesti takomalla.
TS/Ari-MAtti Ruuska
Uusittu Paimio-koru mukailee yli 1700 vuotta vanhaa muinaislöytöä. Kultaseppä Keijo Kinnunen kertoo, että koru on valmistettu perinteisesti takomalla.
TS/Ari-MAtti Ruuska<br />Pronssiset kaularenkaat on kätketty Paimiossa sijaitsevan Spurilan kalmiston kivien väliin vuoden 300 tienoilla. Nykyisin ainutlaatuiset kaularenkaat ovat tallessa Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kokoelmissa.
TS/Ari-MAtti Ruuska
Pronssiset kaularenkaat on kätketty Paimiossa sijaitsevan Spurilan kalmiston kivien väliin vuoden 300 tienoilla. Nykyisin ainutlaatuiset kaularenkaat ovat tallessa Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kokoelmissa.