Viihde

Romaninainen kulkee kymmenen kilon hameessa

TS/Riitta Salmi<br />- Tämä on nyt viimeisintä huutoa. Ruotsista löytynyt paljettikuvioitu puserokangas on Katja Stenroosin uusin hankinta.
TS/Riitta Salmi
- Tämä on nyt viimeisintä huutoa. Ruotsista löytynyt paljettikuvioitu puserokangas on Katja Stenroosin uusin hankinta.

PIRJO VISMANEN

Romaninaiset eivät pukeudu missään yhtä näyttävästi kuin Suomessa. Itse asiassa Suomi on maailman ainoa maa, jossa he pukeutuvat päivittäin perinteisiin asuihinsa. - Ehkä se johtuu siitä, että ulkomailla on ollut vainoja, joiden takia romanit ovat halunneet sulautua valtaväestöön. Ei ole pystytty säilyttämään oman kulttuurin ulkoisia merkkejä, turkulainen Katja Stenroos arvelee.

Stenroos on kantanut pukuaan 17-vuotiaasta.

- Tytöt saavat itse päättää, käyttävätkö romanipukua vai valtaväestön vaatteita. Minä odotin tätä pienestä asti, hän kertoo.

Kun puvun on kerran pukenut päälleen, siitä ei voi enää luopua.Valinta viestii aikuistumisesta sekä sitoutumisesta omaan kulttuuriin ja sen perinteeseen. Se vaikuttaa koko elämään; Stenroos ei esimerkiksi halua harrastaa mitään sellaista, mitä ei voi tehdä romanipuvussa.

Päätehtävänä peittää

Romaninaisen puvun päätehtävä on peittää naisen vartalo, käsivarret ja jalat. Siksi kangasta käytetään runsaasti.

- Tässä on kolmenlaista kangasta, kutakin yhdeksän metriä. Alimpana on vuori, sitten välikangas ja päällimmäisenä sametti. Yläosassa on vielä paljettikangasta ja strasseista tehty koristenauha, Stenroos esittelee puvun perustaa, mustaa samettihametta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jo kangasmäärästä voi päätellä, että vaatekappaleella on painoa.

- Seitsemästä kymmeneen kiloa väli- ja vuorikankaan paksuudesta riippuen.

Yhdessä ja samassa hameessa ei toki päivästä päivään kuljeta. Stenroosilla hameita on kolme: yksi siivoushame, yksi arkihame ja yksi juhlahame. Siivoushame on aina se vanhin ja juhlahame uusin. Kaikki ovat kuitenkin samanlaisia mustia samettihameita.

Ompelun taitaa vain harva

Katja Stenroos ompelee hameensa itse. Se on poikkeuksellista, sillä työ on niin vaativa, että vain harva pystyy siihen. Suurin osa teettää hameensa ompelijoilla, joita heitäkin on harvassa - Turkua lähimmät Porissa ja Helsingissä.

- Kävin 1990-luvun puolivälissä romanivaatteiden ompelukurssin ajatuksella, että säästän tekemällä vaatteeni itse, Stenroos kertoo.

Ompelijalta hankittuna hame tulee maksamaan 600-700 euroa, omin käsin ommellen sen saa 250 eurolla.

Mielenkiintoista on, että ompelijat ovat valtaväestöön kuuluvia, eivät romaneja. Stenroosin haaveena onkin jossakin vaiheessa työllistää itsensä muille ompelemalla. Se vaatii kuitenkin vielä kouluttautumista ja näyttöjä.

- Nämä riittävät minulle itselleni, mutta muille pitää osata tehdä tosi hyvin. Naiset ovat hirveän tarkkoja siitä, että hame on just eikä melkein!

Röijyillä vaihtelua kokonaisuuteen

Hameen lisäksi romaninaisen pukuun kuuluu pusero eli röijy, joissa malli on aina sama, mutta kankaat vapaasti valittavissa. Nykyisin suositaan ohuita, värikkäitä kankaita, joihin paljettikuviot tuovat kiiltoa ja kimallusta.

- Puseroita minulla on varmaan 20-30, Stenroos naurahtaa.

Röyhelöin ja pitsein somistettu pusero on sekin työläs ommeltava. Siihen menee aikaa yhtä paljon kuin hameeseen, 12-13 tuntia. Kangasta tarvitaan kolmisen metriä ja siinä missä hamekankaat saa Jätti-Rätistä, puserokankaita joutuu hakemaan ulkomailta tai tilaamaan niitä maahan tuovilta ompelijoilta.

Asuun voi kuulua myös esiliina. Stenroos kuitenkin käyttää sellaista vain kotioloissa, hameen suojana. Päällysvaatteena hänellä on säästä riippuen turkki tai neuletakki.

Näyttävät korut viimeistelevät kokonaisuuden. Niiden täytyy olla isoja, etteivät ne hukkuisi puvun runsauteen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nykyinen muoto 1960-luvun peruja

Tämän päivän romaninaisen asu eroaa selkeästi paitsi valtaväestön pukeutumisesta, myös vuosisadan alun romaninaisen asusta.

Aina 1800-luvun lopulle saakka romaninaiset pukeutuivat suunnilleen samalla lailla valtaväestön naisten kanssa. Sittemmin valtaväestön pukeutuminen muuttui yleismuodin mukaan, mutta romaninaisilla asu säilyi. Nykyisen, koristeellisen ja juhlavan näkönsä se sai 1960-luvulla.

- Joskus kaatosateessa mietin, että helpompi olisi valtaväestön vaatteissa, Katja Stenroos myöntää.

Helmojen kuraantuminen tietää pesulakeikkaa, sillä kotikonstein muhkeaa hametta ei puhdisteta. Puserot Stenroos sen sijaan heittää huoletta pesukoneeseen ja ripustaa narulle kuivumaan. Rikki menneen tilalle surauttaa äkkiä uuden, kun on kankaita kotona. Ja kun osaa.

Tiistaina vietetään kansainvälistä romanipäivää. Suomessa on runsaat 10 000 romania, joista parisataa Turussa.

TS/Riitta Salmi<br />Hameen yläosaa koristaa paljettikangas, joka on viimeistelty strassinauhalla.
TS/Riitta Salmi
Hameen yläosaa koristaa paljettikangas, joka on viimeistelty strassinauhalla.
TS/Riitta Salmi<br />Pitsiä ja paljettia, rimpsua ja röyhelöä.
TS/Riitta Salmi
Pitsiä ja paljettia, rimpsua ja röyhelöä.