Kemi (STT)
Alkutalven poikkeuksellisen leuto sää rankkoine vesisateineen pakotti Kemin lumilinnan rakentajat ennätysvauhtiin. Vielä pari päivää ennen lauantain avajaisia linnaa viimeisteltiin kuumeisella kiireellä.
- Työt päästiin aloittamaan vasta vuoden taitteessa, joten jälleen kerran linna oli rakennettava ennätysajassa. Kaikki oleellinen on kuitenkin valmista, kun portit avataan yleisölle, vakuuttaa linnanemäntä Marika Tomminen.
Puutelistalle jää lähinnä vain näköalatasanne, joka tehdään avajaisten jälkeisellä viikolla.
Kemin sisäsatamaan kohonneen lumilinnan pinta-ala on reilut puoli hehtaaria, josta vajaa neljännes on katettua tilaa. Muurien pituus on noin 400 metriä, ja kaikkiaan lunta on tarvittu parituhatta kuorma-autolastillista, 20 000 kuutiota.
Linnan seinien lumettamisessa on käytetty merivettä. Se tekee linnasta hieman kellertävän, mutta Tommisen mukaan kokemus on osoittanut rakenteet erittäin vahvoiksi.
- Se on kohta kuin betonia, kuvailivat seinämuottia asetelleet rakentajat.
- Linna ei hevin enää sula. Ulkonäkö menee hiljalleen kuitenkin niin rumaksi, että portit suljetaan huhtikuun alussa. Siinä vaiheessa linnaa ei enää oikein kehtaa katsoa, Tomminen kertoo.
Häitä ja hääöitä
Linnan teema on tällä kertaa matkailu, jota ilmennetään lähinnä lumiveistoksin. Muun muassa linnan jääravintolan toista oviaukkoa reunustaa Eiffel-torni.
Ravintolan ohella linnan kiinnostavimpia kohteita ovat jälleen lumikappeli ja -hotelli. Kappelissa avioituu parikymmentä hääparia, joista seitsemän on suomalaisia.
Hotellissa on 24 huonetta, ja varauksia on tehty kohtuullisen runsaasti. Edellisellä linnakaudella hotellissa yöpyi parin kuukauden aikana noin 1 200 vierasta.
Yöpyjän lämpö taataan taljoin ja makuupussein. Joillekin kokemus on kuitenkin liikaa.
- Aina on niitäkin, jotka eivät kestä yötä lumisessa huoneessa. Joillekin tulee vilu ja joillekin ahtaan paikan kammo, Tomminen selvittää.
Jo 13. kerran rakennettu lumilinna on paininut taloudellisissa vaikeuksissa, ja sen jatko on aika ajoin ollut vaakalaudalla. Pahimmista rahavaikeuksista ollaan kuitenkin selviämässä.
Kaupunki on panostanut linnaan nyt noin 265 000 euroa. Tavoitteena on, että sen ylittävät menot hoidetaan linnatuloilla. Tommisen mukaan siihen ollaan pääsemässä.
Valtuusto on jo päättänyt, että lumilinna nousee myös vuosina 2009-2011.
