Kaupungin-teatterin mies
henkeen
ja vereen

TS/Tuula Heinilä<br />Tapio Kouki on jättänyt teatterin taakseen ja keskittyy kesämökkinsä puutarhan hoitamiseen ja kalastamiseen.
TS/Tuula Heinilä
Tapio Kouki on jättänyt teatterin taakseen ja keskittyy kesämökkinsä puutarhan hoitamiseen ja kalastamiseen.

Turun Sanomat

- Minun piti kävellä elävä sianporsas kainalossani näyttämölle. Eläin oli niin peloissaan, että siltä lensi kaaressa ulosteet. Muut näyttelijät huusivat varoitusta, joten käännyin ympäri sillä seurauksella, että he saivat haisevat ravat päälleen. Haju näyttämöllä oli sanoinkuvaamaton, ja porsaan näyttelijänura päättyi siihen esitykseen.

Näyttelijä Tapio Koukilla riittää anekdootteja teatterista. Eikä ihme, sillä mies työskenteli 34 vuotta Turun kaupunginteatterissa. Tämän kevään näytöskauden lopuksi Kouki jätti laitosteatterin taakseen ja siirtyi vapaaksi näyttelijäksi.

Vaikka Koukin irtisanoutumisen takana oli myös terveydellisiä syitä, suurin syy oli kuitenkin teatterin johto.

- Kaupunginteatterin pitäisi olla kunnallinen palvelulaitos, sillä se toimii veronmaksajien rahoilla. Sen pitäisi tarjota mahdollisimman monipuolista teatteria turkulaisille.

- Teatterinjohtaja Ilpo Tuomarila on 14 vuotta kestäneen johtajakautensa aikana tyrehdyttänyt kaiken taiteellisen keskustelun. Hänen yksinvaltaisten ja byrokraattisen toimiensa takia teatterin luova ilmapiiri on tukahdutettu.

Kun Kouki aloitti kaupunginteatterissa 1970-luvulla, talossa oli kolme vakinaista ohjaajaa, kaksi lavastajaa ja 34 näyttelijää. Nyt teatterissa työskentelee vain yksi vakinainen lavastaja, alle kaksikymmentä näyttelijää eikä yhtään vakinaista ohjaajaa. Parhaimpina vuosina näytäntöjä järjestettiin jopa 16 viikossa, nyt niitä on noin kuusi.

Kouki ihmettelee, miksi teatterinjohtajan ei tarvitse kantaa minkäänlaista vastuuta, vaikka vuotuiset katsojamäärät jäävät jatkuvasti alle sadantuhannen. Teatterin toimintaa valvovan Turun kaupungin kulttuurilautakunnan tiedot teatterin hallinnollisesta ja taloudellisesta tilanteesta jäävät teatterin johdolta saatavien tietojen varaan.

- Kulttuurilautakunnan kokouksiin pitäisi ehdottomasti saada näyttelijäyhdistyksen edustaja, jolla olisi puheoikeus, kun teatterin asioita käsitellään.

Vuodenvaihteessa aloittavalta uudelta teatterinjohtajalta Raija-Liisa Seilolta Kouki kaipaakin teatterin taiteellisen sektorin ryhdistämistä.

- Olin talossa niin pitkään, että siitä tuli toinen kotini ja sieltä lähteminen oli helvetinmoisen haikeata. Varsinkin kun olisi ollut kiva lähteä niin, että koti olisi ollut kunnossa.

Kakkoskodissaan Kouki toimi aktiivisesti. Yli sadan ensi-illan lisäksi hän ehti työskennellä vuosia teatterin luottamusmiehenä.

- Aktiivisuus luottamusmiehenä tai näyttelijäyhdistyksessä näkyi saman tien roolien vähenemisenä. Kaupunginteatterin kaikki näyttelijäyhdistysaktiivit ovat joutuneet kokemaan samaa työpaikkakiusaamista. Ammattitaitoisen teatterinjohtajan pitäisi ymmärtää, että vireä näyttelijäyhdistys on teatterin voimavara eikä uhka.

Turun kaupunginteatterin ja Koukin ensitapaaminen oli kuin suoraan näytelmästä. 1960-luvulla nuori lohjalainen poika kävi bussiretkellä Turussa.

- Pääsin katsomaan kaupunginteatterin uuden rakennuksen avajaisnäytelmää My Fair Ladyä. Silloin päätin mikä minusta tulee isona.

Koukin perheen muutkin lapset innostuivat teatterista, osin paikallisen työväenopiston näytelmäpiirin ansiosta. Ensin isosisko Marja-Leena pääsi Teatterikouluun Helsinkiin, ja Tapio ja pikkuveli Juhani seurasivat perässä.

Teatteriperinne on jatkunut seuraavaan sukupolveen. Marja-Leenan poika Samuli Edelmann ja Tapion poika, Linnateatterin johtajana toimiva Mikko Kouki , ovat tuttuja teatteriyleisölle. Koukin kaksi muuta poikaa, Lauri ja Matti , ovat löytäneet elantonsa teatterin ulkopuolelta.

TONI LEHTINEN

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.