Viihde

Himmeekylän synkkää
historiaa ei piilotella

TS/Eeva Suojanen<br />Ulla Saarenmaa (oik.) asuu ja emännöi entisessä vaivaistalossa ja hourulassa. Talon mielenkiintoisen menneisyyden kirjasi loimaalainen toimittaja Maire Soiluva.
TS/Eeva Suojanen
Ulla Saarenmaa (oik.) asuu ja emännöi entisessä vaivaistalossa ja hourulassa. Talon mielenkiintoisen menneisyyden kirjasi loimaalainen toimittaja Maire Soiluva.

Eeva Suojanen

Tammelan Kaukjärven kylässä sijaitseva sininen talo on nähnyt monenlaista kohtaloa ja toimintaa. Se perustettiin köyhäintaloksi ja vähän myöhemmin siihen laajennettiin mielisairasosasto, Hourula. Puoli vuosisataa sitten vanhat ja sairaat siirrettiin toisiin tiloihin ja sen jälkeen tilan rakennuksissa toimi ompelimoja, gallerioita, puuverstas, tinapaja, pizzeria ja tilaussauna.

Vuosien tyhjyyden jälkeen talo on saanut taas uuden nimen ja elämän: Himmeekylä on nyt ravintola ja juhlapaikka.

Talon nykyiset omistajat Ulla ja Matti Saarenmaa halusivat, ettei talon alkuhistoriaa unohdeta. Menneisyys ajan- ja henkilökuvineen on nyt kirkkaasti esillä Vähä himmee -kirjassa.

Kirjan kirjoittajalle, loimaalaiselle Maire Soiluvalle matka sadan vuoden takaiseen vaivaishoitoon oli yllättävä ja järisyttäväkin.

- Vaikka olenkin taustaltani sosiaalityöntekijä, tällaista en sen tiennyt olevan, hän myöntää.

- Tässä talossa voi mitata omia asenteitaan vammaisia ja vanhuksia kohtaan. Paljon on muuttunut, mutta tuntuu vahvasti siltä, että asenteet ovat vielä pitkälti samat kuin 120 vuotta sitten, kun Kaukjärven vaivaistalo aloitti toimintansa. Erilaisuutta on edelleen vaikea hyväksyä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Vaivaistaloista ja mielisairaaloista ei monta historiaa ole tehty. Kaukjärven vaivaistalo oli Suomen ensimmäisiä. Rupesin selvittämään, missä se ihan ensimmäinen oli. Mutkien kautta selvisi yllätykseksi, että ensimmäinen oli kotikaupungissa Loimaalla. Mutta eipä siitäkään ole paljon huudeltu.

Kuunnelmia ja näytelmiä kirjoittaneelle Soiluvalle tuli historiasta eteen myös monia mielenkiintoisia persoonallisuuksia, kuten kansalaissodan aikana johtajattarena toiminut Emma Haikara .

- Emmassa on vaikka romaanin ainekset. Hän riskeerasi talon turvallisuuden ja oman henkensä piilottelemalla onnistuneesti kahta käpykaartilaista Hourulan vintillä. Haikara tuo lapset -sanonta konkretisoitui Emman myötä: yksinäiset äidit kävivät vaivaistalolla synnyttämässä. Kapinan jälkeen topakka johtajatar päätyi talon emännäksi Tammelaan.

Varhaisimpien aikojen potilaista ja henkikunnasta tiedot perustuvat asiakirjoihin, mutta myöhemmiltä vuosilta on muisteluksia, joita Soiluva keräsi enemmänkin kuin kirjaan mahtui.

Vaivaistalo pihapiireineen oli esimerkiksi forssalaisen Sinikka Lehtelän lapsuudenkoti. Hänelle talo opetti mutkatonta ja pelotonta suhtautumista vanhuuteen, vammaisuuteen ja mielen sairauksiin.