Miekkoja ja mustaruutiaseita

TS/Arto Takala<br />Laivaston upseerin ja merikadetin tikarissa on tietenkin koristeena ankkuri. Akseli Gallen-Kallela suunnitteli itsenäisen Suomen ensimmäiselle armeijalla miekat.
TS/Arto Takala
Laivaston upseerin ja merikadetin tikarissa on tietenkin koristeena ankkuri. Akseli Gallen-Kallela suunnitteli itsenäisen Suomen ensimmäiselle armeijalla miekat.

PAULA HÄTÖNEN

Turun messukeskuksessa kalistellaan aseita tulevana sunnuntaina, mutta ei paukutella. Ei edes Arma Aboan kuuluisa karoliinien tykkiryhmä ammu tykillään tällä kertaa.

Sunnuntaina avataan asehistoriallisen seuran Arma Aboan jokavuotinen ja lajissaan Suomen laajin asemessutapahtuma entistä informatiivisempana.

Pääteema on meneillään oleva itsenäisyytemme 90-vuotisjuhlavuosi, mutta:

- Olemme lisänneet infopisteitä ja yleisöä kiinnostavia esitelmiä ja näyttelyitä, kertoo Arma Aboan tiedottaja Jukka Lehtinen.

- Meillä on messuilla ollut aina mukana perinteisesti poliisin neuvontapiste, josta voi kysellä lupa-asioista ja aseiden keräilystä. Lisäksi on erikseen asiantuntija arvioimassa ja tunnistamassa vanhoja aseita.

Kahteen erikoisnäyttelyyn liittyy myös aihetta syventävä yleisöesitelmä. Vapaudenristin ritarikunnasta esitelmöi Tom C. Bergroth ja vapaussodassa käytettyjä aseita esittelevää näyttelyä täydentää Paavo Raukon luento niistä.

Kolmas erikoisnäyttely esittelee itsenäisyytemme alkuaikojen asepukuja. Lisäksi messuilla voi tutustua Suomen Ampujainliiton mustaruutijaoksen opastuksella mustaruutiaseen valmistamiseen.

Lisäksi esittäytyvät suurpedot Varsinais-Suomen Riistanhoitopiirin osastolla. Ehkäpä susikin näyttäytyy!

Asehistorian harrastaja tekee kulttuurityötä tallentamalla alan esineistöä. Monta kertaa arvokasta esineistöä onkin pelastettu jälkipolville nimenomaan alan harrastajien toimesta.

Aseiden keräilyyn ja harrastamisen turvallisuuteen kiinnitetään Arma Aboassa erityistä huomiota.

- Seura järjestää koulutustilaisuuksia, jäseneksi pyrkivä käy läpi kokeet ja lisäksi hänen on osallistuttava kuuteen seuran tilaisuuteen. Näin pyrimme varmistamaan, että jäseneksi pyrkivät todella suhtautuu vakavasti harrastukseen, Lehtinen kertoo.

Aseiden keräily on tarkkaan säänneltyä. Luvanvaraisten ampuma-aseiden keräilyn aloittaminen edellyttää asianmukaisia lupia sekä poliisilta että sisäasianministeriöltä erityisen hyväksynnän, hänen täytyy laatia myös muun muassa keräilysuunnitelma ja aikataulu. Poliisi puolestaan tutkii taustat, antaa lausunnot, tarkastaa säilytystilat, joissa aseita aiotaan säilyttää sekä myös tarkastaa hankitut aseet.

Antiikkiaseet, jotka on valmistettu ennen vuotta 1890, ovat lupavapaita.

Asehistorian harrastajan mielenkiinto saattaa suuntautua myös erikoisvälineisiin. Keräilyn kohteena voivat olla esimerkiksi miekat, ruutisarvet, jonkin tietyn sodan aikaiset aseet, kunniamerkit, kirjallisuus, vaatetus, asiakirjat tai kartat.

-  Sitä todistaa myös se, että Arma Aboan järjestämät messut ovat jatkuvasti viime vuosina laajentuneet. Nytkin messukeskuksen C-halli pullistelee ja ennätysmäärä kauppiaita on tulossa paikalle, Lehtinen toteaa.

Nämä ovat järjestyksessä 17. Arma Aboan järjestämät asemessut.

Arma-messut Turun messu- ja kongressikeskuksessa su 1.4. klo 10-16.

TS/Arto Takala<br />Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema laivaston upseerin ja kadetin käyttämä tikari on harvinaisuus.
TS/Arto Takala
Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema laivaston upseerin ja kadetin käyttämä tikari on harvinaisuus.
TS/Arto Takala<br />Akseli Gallen-Kallela suunnitteli itsenäisen Suomen ensimmäiselle omalle armeijalle miekat. Upseerin miekan kädensijaa suojaa leijonakuvio.
TS/Arto Takala
Akseli Gallen-Kallela suunnitteli itsenäisen Suomen ensimmäiselle omalle armeijalle miekat. Upseerin miekan kädensijaa suojaa leijonakuvio.
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
heppu hei
Mielenkiintoista historiaa
Tuon pienemmän teräaseen nimi on rannikkotykistön juhlatikari, se on todellakin harvinaisuus. Terä saattaa olla otettu Venäjän laivaston tikarista, kahva ja tuppi on teetetty ehkä kultasepällä. Kahva on periaatteessa sama kuin tohtorien käyttämässä siviilimiekassa joka sekin on Gallen-Kallelan suunnittelema.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »