Roskien lajittelu on taitolaji

TS/Jari Laurikko<br />- Mihin nämä kennot, entä injektioruisku, huudahtelivat Krista Julin (vas.), Almedina Deomic, Susanna Heikka ja Irina Gamberova etsiessään oikeita roskapönttöjä. Tyttöjen joukkue voitti.
TS/Jari Laurikko
- Mihin nämä kennot, entä injektioruisku, huudahtelivat Krista Julin (vas.), Almedina Deomic, Susanna Heikka ja Irina Gamberova etsiessään oikeita roskapönttöjä. Tyttöjen joukkue voitti.

PAULA HÄTÖNEN

Siitä voi vaikka kilpailla, kuten Turun ammattikorkeakoulun Ruiskadun toimipisteessä kestävän kehityksen teemapäivänä opiskelijat ja opettajat tekivät keskiviikkona.

Kolme opiskelijoiden ja kolme opettajien sekä henkilökunnan joukkuetta kilpaili tietämyksestä, nopeudesta ja näppäryydestä.

Taidot punnittiin, kun joukkueet kilpailivat vilkkaudesta siirtää roskakasat lajiteltuina yhteentoista erilaiseen pönttöön.

Roska-astioiden lukumäärää lisäsi tässä tapauksessa se, että kyseessä olivat sosiaali- ja terveysalan opiskelijat.

Heidän tulevissa ammateissaan syntyy myös sellaista jätettä, jota normaalisti kotitalouksissa harvemmin tuotetaan. Esimerkiksi leikkaussaliliinoja, veripusseja ja injektioruiskuja.

Ja koko homman piti vieläpä hoitua kahden minuutin sisällä.

Mihin laitetaan pvc-muovi?

Keräysmetalli, keräyspaperi tai kartonki. Helppo juttu.

Mutta entäpä rikkoutunut kahvikuppi, pvc-muovi, mappikotelo tai jugurttipurkki? Mustesäiliö, veripussi, tuikkurasia tai styrox? Ja mitä se kaatopaikkajäte olikaan verrattuna polttokelpoiseen jätteeseen?

Roskapöydällä odotti 45 erilaista kohdetta, osa tuttuja, osa erikoisemia roskia. Jokaisesta oikeaan paikkaan lajitellusta roskasta tuli piste. Lajittelematta jäänyt oli nollan arvoinen, ja väärässä pöntössä olevasta tuli miinuspiste.

- Hei missä se injektioneulan paikka? Joo ja ruisku ilman neulaa? Eiks tää ole poltettavaa? Entä kuumemittari, ongelmajätettä vai? huudahdukset sävyttivät vipinää, kun kilpailijat ryntäilivät edes takaisin.

Leikkimielisen jätekilpailun voitti opiskelijoiden joukkue numero kaksi 28 pisteellä. Sen muodostivat bioanalytiikan opiskelijat Krista Julin ja Susanna Heikka sekä suun terveydenhuollon opiskelijat Irina Gamberova ja Almedina Deomic . He selvittivät oman kasansa alle kahdessa minuutissa.

- Oli kamalan kivaa, tytöt huokasivat yhdestä suusta, kun homma oli ohitse.

- Vähän paniikkia tuli, kun tila oli aika ahdas ja törmäiltiin, he nauroivat.

- Ei olla mitenkään valmistauduttu, mitä tässä oli näitä luentoja aamupäivällä, tytöt kertoivat.

Opiskelija-asunto pursuu ohjeita

Opiskelijat ovat tottuneita lajittelijoita.

- Kun asuu opiskelija-asuntolassa, siellä on jatkuvasti ohjeita ja huutomerkkejä, että kiinnittäkää huomiota ja huomaa, huomaa, Almedina selitti.

Terveydenhuollon jätteiden lajittelua ei kuitenkaan opiskelija-asuntoloissakaan neuvota.

- Meille itsellemme olivat terveydenhuollon jätteet vähän vaikeita. Roskapöytään koetettiin valita vähän vaikeampiakin. Esimerkiksi mustepatruunat olivat pieniä kompatehtäviä joukossa, Sanna Rivasto kertoi.

Kaksi muutakin opiskelijoiden joukkuetta päihittivät opettajien joukkueet.

- Halusimme tehdä kestävän kehityksen teemaa näkyväksi. Kilpailusta saikin näyttävän tapahtuman, koulutusjohtaja Marjut Putkinen totesi kisan päätteeksi.

Kestävän kehityksen toisen vuosikurssin opiskelijat Johanna Suominen, Veera-Kaisa Suominen ja Sanna Rivasto vastasivat kilpailun järjestelyistä.

TS/Jari Laurikko<br />Kuumemittari kuuluu ongelmajätteisiin.
TS/Jari Laurikko
Kuumemittari kuuluu ongelmajätteisiin.
TS/Jari Laurikko<br />Kilpailijat saivat eteensä myös vähemmän tavallisia roskia.
TS/Jari Laurikko
Kilpailijat saivat eteensä myös vähemmän tavallisia roskia.