Viihde

Uskomattomien naisten Turku

TS/Timo Jakonen<br />Aiju von Schöneman tuntee naisten Turun. Tuomiokirkko hautakappeleineen tarjoaa ainekset moneen kiehtovaan tarinaan.
TS/Timo Jakonen
Aiju von Schöneman tuntee naisten Turun. Tuomiokirkko hautakappeleineen tarjoaa ainekset moneen kiehtovaan tarinaan.

PIRJO VISMANEN

- Turkuhan on naiselle pyhitetty kaupunki, sanoo Turun ja sen historian salaisimpia sopukoita myöten tunteva matkailuopas Aiju von Schöneman .

Turun tuomiokirkko, Suomen luterilaisen kirkon päätemppeli ja maan kansallispyhättö, on näet alun perin rakennettu Marialle. Myöhemmin se sai suojelijakseen myös Pyhän Henrikin, mutta Maria säilyi toisena suojelijana.

Kun Marian tunnukset eli kirjaimet AM (Ave Maria, Aboa Maria) ja liljat näkyvät myös kaupungin vaakunassa, koko kaupunkia voi itse asiassa pitää Marian kaupunkina.

Naisen kaupungissa naiset ovat voimissaan. Turuttaret ovat vuosien saatossa tehneet monta asiaa ensimmäisenä Suomessa - suorastaan uskomattoman monta.

- Täältä löytyy ansioituneita naisia joka lähtöön, kiteyttää von Schöneman.

Kauniit ja rohkeat Kaarinat

Keskiajalta aikakirjoihin jääneet naiset olivat pyhiä. Arkinainen eli harmaata todellisuutta heidän varjossaan, varsinkin ilman naimiskauppaa.

- Itse asiassa nainen oli aina vuoteen 1864 saakka vain miehensä vaimo, poikansa äiti, isänsä tytär tai veljensä sisar; puhuvaa irtaimistoa, joka jopa paremmissa piireissä puvustettiin puffihihoihin ja irtotakamuksiin... Verhoiltiin, että hän sulautuisi sisustukseen eikä häiritsisi herransa silmää, von Schöneman kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uudella ajalla tavataan jo nimekkäitä vallasnaisia, Turussa kolme Kaarinaa: Kaarina Hannuntytär , Kaarina Maununtytär ja Katarina Jagellonica . He eivät olleet vain "prinsessoja" vaan myös vallankäyttäjiä.

- Esimerkiksi Kaarina Maununtytär sai miehensä kuoleman jälkeen 26-vuotiaana Liuksialasta kartanon plus 26 maatilaa ja 15 Pirkkalasta. Katarina Jagellonican hovi puolestaan työllisti Turussa noin 600 ihmistä.

Lisäksi hän toi kaupunkiin uusia tuulia Euroopasta ja sitä kautta töitä helmenompelijoille ja kultasepille.

Mahtileskien loistokausi

"Kreivin aikaan" eli 1600-luvulta eenpäin Turussa menestyivät lesket. Laki oli näet sellainen, että vaikka naisilla yleisesti ottaen ei ollut oikeutta harjoittaa ammattia, lesket saivat jatkaa miehensä bisnestä.

- Maistraatissa he eivät sentään saaneet itse asioida, sen hoitivat "miessihteerit", von Schöneman naurahtaa.

Samaan syssyyn hän oikaisee kirkon riemuvuoden suurteosta Kansallispyhäkkö . Kirja näet kertoo, että mahtimiehet lahjoittivat kirkolle hopeaa ynnä muita kalleuksia. Tosiasiassa suurimman lahjoittajaryhmän muodostivat naiset ja useimmiten lesket. Ylitse muiden oli kolme Kristiinaa, sukunimiltään Brahe , Horn ja Kurck.

Turkulaisia mahtileskiä olivat myös Ulrika Bremer , joka johti Åvikin lasitehdasta ja useita sahoja, sekä Elisabeth Wittfooth , joka lahjoitti Kustaa III:lle tykkilaivan.

Naisravintoloitsijatkin kunnostautuivat leskien loistokaudella.

- Helsingin Kaivohuoneen ja Kaisaniemen perustanut Kaisa Wahllund pyöritti ensin Turussa Seurahuonetta. Hänen sanotaan keksineen tippaleivän. Hamburger Börsissä vaikuttanut Wallina Valtin puolestaan kehitteli seisovan pöydän ja tuotti Turkuun naisorkestereita Unkarista asti, von Schöneman luettelee.

Marian tarinasta naisasialiikkeen alku

Aiju von Schöneman jäljittää myös suomalaisen naisasialiikkeen synnyn Turkuun.

- Kirjailija Fredrika Bremer kuuli turkulaisesta Maria Augustin -nimisestä naisesta, joka ei ollut leski, vaan sai kuninkaalta erivapauden hoitaa isänsä yritystä. Augustinin tarinan pohjalta syntyi kirja Hertha , josta lähti naisliike.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Bremer syntyi ja vietti varhaislapsuutensa Turussa, vaikka tekikin uransa Ruotsissa.

Myös Sakari TopeliuksenSuomen herttuattaren juuret ovat Turussa. Kaupunkilaiset pilkkasivat Suomen herttuattareksi pormestari Merthenin tytärtä Evaa , josta pikkuvihan aikaan 1700-luvulla tuli venäläisten ylipäällikkön, kenraali James Keathin rakastettu. Eva seurasi miestä Preussin hoviin, vaikkei ollut virallinen vaimo.

- Evan ansiosta Turku ehkä säästyi pikkuvihan tuhoilta, von Schöneman toteaa.

Suomen ensimmäisen historiallisen romaanin puolestaan kirjoitti Fredrika Runeberg , joka asui ennen avioliittoaan Turussa niin sanotun Rettigin palatsin länsipäädyn kohdalla.

Uraa uurtaen lipereihin ja lakkoon

Suomen ensimmäisiä naisia Turusta voi luetella pitkän rivin.

Maamme ensimmäinen naistaiteilija Margareta Capsia on haudattu Tuomiokirkon nykyiseen pääkuoriin. Suomen ensimmäinen naismaaherra Sylvi Siltanen oli turkulainen, samoin Suomen ensimmäinen naispuolinen vuorineuvos Irja Ketonen . Ensimmäinen nainen yliopiston kanslerina oli turkulainen Leena Kartio .

Naisia vihittiin papeiksi Turussa jo vuonna 1988, mutta Oulussa vasta 2001 - ja silloinkin Turusta piti lähettää sinne piispa hoitamaan homma.

Jopa Suomen ensimmäinen naislakkokin kirjataan Turkuun.

Aleksandra Kollontai oli kuullut, että Juseliuksen paitatehtaalla tehdään 15 tunnin työpäiviä. Hän tuli ja organisoi nykyisen Vanhan Raatihuoneen kolmannessa kerroksessa toimineen tehtaan tytöt marssimaan ulos työpaikaltaan vuonna 1899.

Tänään 8.3. vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Uskomaton Turun nainen -kierroksia voi tilata TurkuTouringista, puh. (02) 262 7444. Aiju von Schöneman pitää aiheesta myös luentoja.

Luitko jo nämä?