Viihde

Turkulaisen keräyspaperin kiertokulku kirjaksi

TS/Riitta Salmi<br />Kulttuurihistorioitsija, FT Rauno Lahtinen on kirjoittanut turkulaisen paperinkeräyksen tarinan.
TS/Riitta Salmi
Kulttuurihistorioitsija, FT Rauno Lahtinen on kirjoittanut turkulaisen paperinkeräyksen tarinan.

SINIKKA ESKOLA

Paperinkeräys Oy:n varastossa Turun Ilmarisenkadulla käy viuhina, kun jätepaperikasat purkautuvat lajitteluun, rutistuvat paaleiksi ja matkaavat maailmalle. Paperin kerääminen on kuulunut turkulaiseen elämänmenoon 1940-luvulta. Nyt paperinkeräyslaitoksen 40-vuotisjuhlan kunniaksi valmistunut FT Rauno Lahtisen kirja Jätteestä arvopaperiksi kertoo turkulaisen paperinkeräyksen tarinan.

Kirjasta saa tietoa myös laajemmin Turun jätehuollon kehityksestä ja ympäristöhistoriasta sotavuosista 2000-luvulle.

- Jätealasta ei aiemmin juuri ollut kirjoituksia tai tutkittua tietoa. Ensimmäiset haastattelut tein pari vuotta sitten, mutta varsinainen kirjoitustyö jakautui vuoden sisälle. Tietoja piti päivittää kirjan painoon menoon saakka, jatkaa Rauno Lahtinen.

Paperinkeräyksen historiasta kertovat kirjassa laitoksen nykyiset ja entiset työntekijät sekä monet muut paperia keränneet kaupunkilaiset.

Lahtinen suree sitä, että hyvin järjestetty arkisto tuhoutui paperinkeräyslaitoksen tulipalossa vuonna1992. Entisestä jäi jäljelle vain yksi valokuva Helsingin pääkonttorissa ja tulipalosta pelastettu pieni kassakaappi, jonka sisällä on yhä mustiksi hiiltyneet 10 000 markkaa. Se on nyt vitriinissä Turun paperinkeräyslaitoksen toimistotiloissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toisen maailmansodan jälkeen keräyspaperi oli arvokasta valuuttaa, sillä vintille kerääntyneillä papereilla saattoi ostaa sokeria ja suklaata. 1950-luvulla lapset keräsivät paperia saadakseen rannekellon, nuken tai Meccano-leluja, aikuiset taas pöytähopeita.

Turku uranuurtajana

Monien muistissa on 1960-luvun kampanja Televisio meidänkin kouluun . Turun ylioppilaskylän rakentamiseksi järjestettiin jokakeväiset paperinkeräykset.

Turku on monella tapaa uranuurtaja niin paperinkeräyksen kuin muunkin kierrätyksen alalla. Paperimäärien kasvaessa Paperinkeräys Oy perusti Turkuun lajittelulaitoksen syksyllä 1966. Pian kaupungin kerrostalojen pihoihin alkoi ilmestyä pysyviä paperinkeräyslaatikoita. Eri materiaalien kuten pahvin, lasin ja metallin erilliskeräykset yleistyivät ja ympäristötietoisuus nousi erityisesti1980-luvulla.

Mikrouuni ja polkupyörä

Vaikka pitäisi jo olla selvää, että keräyspaperilaatikkoon pannaan vain paperia, on totuus toisenlainen.

Kun kone kippaa sisältönsä paalutushihnalle, joukosta löytyy lähes säännöllisesti pahvia, muovikasseja ja paljon muutakin. Tällä kertaa joukosta pulpahti esiin pieni tyyny.

- On papereiden joukossa ollut mikroaaltouuni ja jopa polkupyörä, hymyilee paaleihin kuulumattomia esineitä käsipelillä poistava lajittelija Esa Vesala.

Paperin jatkokäsittelyn kannalta olisi toivottavaa, että kodeissa pakattaisiin lehdet kauppojen valkokuvioisiin paperikasseihin eikä ruskeisiin, jotka käsipelillä sitten yritetään pinoista poistaa.

Määrältään suurin keräyspaperilaji on juuri lehdet ja mainokset. Tällä hetkellä Paperinkeräys Oy toimittaa Turusta kerätyn kotikeräyspaperin Ruotsiin sanomalehtipaperin raaka-aineeksi.

Paperinkeräys Oy:n tiloissa käsiteltiin viime vuonna 60 000 tonnia materiaalia.

- Uusin palvelu on käytettyjen toimistokalusteiden välittäminen. Suunnitteilla on myös käytettyjen kuormalavojen kierrättäminen, kertoo laitospäällikö Ari Aalto.

Jätteestä arvopaperiksi. Turkulaisen paperinkeräyksen tarina -kirja on saatavana Turkuseuran Föripuodista 25 euron hintaan.

TS/Riitta Salmi<br />Turun paperinkeräyslaitoksen tulipalosta vuonna 1992 pelastettu kassakaappi pitää sisällään osittain hiiltyneitä seteleitä 10 000 markan arvosta.
TS/Riitta Salmi
Turun paperinkeräyslaitoksen tulipalosta vuonna 1992 pelastettu kassakaappi pitää sisällään osittain hiiltyneitä seteleitä 10 000 markan arvosta.