Kaunis kiitos Petreliuksen lahjasta!

TS/Jane Iltanen<br />Raija Mattilan mielestä koko kirjaston edusta on alennustilassa. - On ollut jo vuosia, ei vain nyt rakennustöiden takia, hän sanoo.
TS/Jane Iltanen
Raija Mattilan mielestä koko kirjaston edusta on alennustilassa. - On ollut jo vuosia, ei vain nyt rakennustöiden takia, hän sanoo.

PIRJO VISMANEN

Turussa ei ole Fontana de Treviä, ei edes Havis Amandaa - mutta voisi olla. Pääkirjaston edustalla Linnankadulla seisoo komea leijona merihevosten kannatteleman pronssimaljan päällä. Suihkukaivoksi suunniteltu ja rakennettu, mutta vuodesta toiseen kuivillaan nököttävä.

- Olen asunut Turussa 26 vuotta enkä ole kertaakaan nähnyt, että suihkukaivossa valuisi vesi, sanoo kirjaston päivittäin ohittava suomentaja Raija Mattila.

Mattilan mielestä suihkukaivo on unohdettu oman onnensa nojaan. Se on paitsi surullista, myös kiittämätöntä: monumenttihan on lahjaksi saatu. Se pystytettiin suurliikemies Gustaf Albert Petreliuksen (1836-1910) Turun kaupungille "kaupungin kaunistamiseen" lahjoittamilla varoilla. Kaivosta järjestettiin 1900-luvun alussa kaksikin ideakilpailua, mutta sota tuli väliin. Hanke toteutui vasta vuonna 1924.

Petreliuksen suihkukaivona tunnetun monumentin tekivät Gunnar Finne ja Armas Lindgren.

Jos Raija Mattila saisi päättää, suihkukaivon kouruista solisisi siis vesi. Ihan ensimmäiseksi Mattila kuitenkin kaataisi rakennelmaa ympäröivät hopeapajut.

- Ne ovat ylikokoisia ja rumasti leikeltyjä ja peittävät paitsi suihkulähteen, myös kirjaston julkisivun, hän sanoo.

Samaan syssyyn loppuisi läpikulkuliikenne Rantakadulla suihkukaivolta Tuomiokirkkosillalle. Taiteiden yönä sitä kokeiltiinkin, ja tulos oli kerrassaan upea: jokirantaan muotoutui keskieurooppalainen aukio, jolla ihmiset tungeksivat iltaa istumassa. Suihkukaivo tosin oli kuivillaan silloinkin.

- Ihmiset ruinaavat jatkuvasti suihkulähdettä Kauppatorille. Tässä sellainen on jo, ihan keskustan tuntumassa, Mattila sanoo.

Miljöösuunnittelija Tomi Hangisto Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirastosta kertoo, että koko Linnankadun pään alueen kehittämiseksi on tehty suunnittelua, joka siis koskee myös Vähätoriksi nimettyä suihkukaivon ympäristöä. Yhtenä tavoitteena on ollut juuri liikenteen vähentäminen alueella.

Mitään ei kuitenkaan ole vielä lyöty lukkoon eikä Hangiston mukaan ihan heti lyödäkään muun muassa kirjaston uudisrakennus- ja remonttitöiden vuoksi.

- Asia on kuitenkin tarkoitus hoitaa ennen vuotta 2011, Hangisto viittaa maagiseen kulttuuripääkaupunkivuoteen.

Itse suihkukaivoa suunnitelmat eivät koske. Siihen liittyvät vastuut ovatkin kimurantit: taideteos on Wäinö Aaltosen museon hoidossa, mutta suihkualtaiden kunnossapidosta museo ei halua huolehtia.

- Patsas on erittäin hyväkuntoinen, ihan huippua tässä kaupungissa. Sen sijaan allas on ongelma. Sinne heitellään roskia, mikä tukkii röörit. Ilkivaltaakin on tehty, pari kesää sitten altaan täytti valtava kasa vaahtoa. Altaan kunnossapito vaatii rahaa, toteaa museonjohtaja Riitta Kormano.

Niin tai näin, mennäänpä Tampereelle.

Sielläkin on vastaavanlainen, paikallisen mesenaatin kaupungille lahjoittama suihkukaivo, jossa vedenneitojen kannattamat lohikäärmeet syöksevät kidoistaan vettä. Monumentti sijaitsee Keskustorilla, aukealla paikalla. Sen näkymistä tehostaa valaistus. Talvisaikaan suihkukaivo suojataan kylmältä lasikatteella.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.