TOPI NYKÄNEN
Hannu Suvanto ojentaa kätensä ja antaa sormenpäidensä kulkea pitkin yksityiskohtaista keraamista kohokarttaa. Kosketus kulkee jalopuiden reunustamaa kujaa, portin kautta kunniapihalle ja ainutlaatuiseen 1600-luvun kartanorakennusten miljööseen.
Sieltä sormet jatkavat kulkuaan Louhisaaren kartanolinnan upeaan puistoon, ja lopuksi Suvanto koskettelee vielä yksityiskohtaisempaa pienoismallia tiiviisti sijoitetuista rakennuksista.
- Heinäkuussa kokeilimme prototyyppiä, johon on nyt tehty toivomamme parannukset. Värikontrastit ovat selvemmät, savupiiput tulevat paremmin esiin ja kahvilan suuntaan vievää polkua on paranneltu. Tämän perusteella näkövammainenkin voi aika hyvin suunnistaa alueella.
Suvanto on Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry:n puheenjohtajana ollut aktiivisesti mukana, kun Louhisaaren kartanolinnan kosketeltavaa pienoismallia on viime kuukausina suunniteltu.
Perjantaina pienoismalli lopulta paljastettiin kartanon puistossa ja sai ainakin aluksi pelkästään kehuja todellisilta asiantuntijoilta eli näkövammaisilta. Selitystekstit ovat mustapainettuna ja pistekirjoituksella sekä suomeksi että ruotsiksi.
- Tosi hyvän kuvan antaa. Olen käynyt täällä aikoinaan, kun näkökyky oli vielä tallessa. Silti en muistanutkaan, kuinka iso alue tämä todella on, turkulainen Irja Lenkkeri kertoo.
Hannu Suvanto puolestaan muistuttaa, kuinka monen eri tason näkövammaisia on. Itsekään hän ei ole sokea, mutta kertoo näkevänsä Louhisaaren massiivisen kartanolinnan paikalla vain suuren valkean rakennuksen.
- Tämä pienoismalli syventää kokemusta rakennustyylin yksityiskohtien ja esimerkiksi ikkunoiden osalta, hän kehuu.
Savi tuntuu kauniilta
Louhisaaren kosketeltava pienoismalli on ainoa laatuaan Suomessa. Esimerkiksi Kampin uudessa keskuksessa Helsingissä on näkövammaisten kolmiulotteinen pienoismalli, mutta kulttuurikohteisiin sellaisia ei ole aiemmin pystytetty.
Louhisaaren kartanolinna on Suomen pilottikohde Euroopan Unionin Access to Cultural Heritage -hankkeessa (ACCU), joka pyrkii parantamaan kulttuurikohteiden saavutettavuutta erityisryhmien osalta.
Viime vuonna linnan alakertaan toteutettiin ensisijaisesti liikuntavammaisia palveleva dvd-esitys ja ensi vuonna ACCU-hankkeen nimissä koulutetaan Louhisaaren oppaita.
- Osittain Louhisaari valittiin pilottikohteeksi haastavuutensa vuoksi. Linnassa on monta kerrosta, ja esimerkiksi kunniapiha on niin herkkä kokonaisuus, ettei sinne voi mitä tahansa kulkemista helpottavia liuskoja rakentaa, Museoviraston ACCU-koordinaattori Tapani Sainio perustelee.
Louhisaarta ennen jo Kampin keskuksen mallin toteuttanut helsinkiläinen Kerho Design päätyi saveen hyvän palautteen takia.
- Eräskin näkövammainen kuvaili Kampin pienoismallia sanomalla, että se tuntuu kauniilta, Milla Ahti Kerho Designista kertoo.
Kehuista huolimatta parannuksia on vielä tehtävä. Perjantaina Irja Lenkkerin pyörätuoli oli juuttua hiekkaan pienoismallin edustalla. Lenkkerin mielestä mallin tasoa olisi vielä madallettava kymmenisen senttiä, jotta hänen kaltaisena kartanovieraat pääsisivät nauttimaan siitä toden teolla.
Apua onkin tulossa. Tapani Saunio kertoo, että paikalle tuodaan lisää soraa, jotta pyörätuolilla liikkuvat sekä lapset voivat jatkossa tutustua kunnolla toistaiseksi ainutlaatuiseen pienoismalliin.
