Eija Loueniva
Karjalan kannaksella Muolaassa sijainneen historiallisen Kuusaanhovin päärakennus on palanut maan tasalle. Suomalaiset matkailijat havaitsivat tilanteen parisen viikkoa sitten. Karjalan Kannakselta Räisälästä tavoitettu, menetetystä alueesta useita matkailukirjoja tehnyt Markus Lehtipuu kertoi puhelimitse, että tulipalon kerrotaan syttyneen salamasta, mutta myös tuhopoltosta puhutaan.
Kuusaan hovi syntyi satoja vuosia sitten läänityksenä ja oli pitkään ruotsalaisilla upseereilla. Sittemmin sen omisti ukrainalaiseen maa-aateliin kuulunut Mihail Domontovitsh , jonka tytär Aleksandra Kollontai oli Suomen sotavuosien kohtalonaikoina Neuvostoliiton suurlähettiläänä Tukholmassa. Kollontain äidin isä Aleksanteri Masalin oli lähtöisin Savonlinnan seudulta.
Suomen itsenäistyttyä Savolaisen suku osti Kuusaanhovin. Suku myi tilan valtiolle 1930-luvun lopulla. Talvisodan aikana Kuusaanhovi toimi kenttäsairaalana ja suomalaisten lähdettyä siellä toimi venäläisten kenttäsairaala. Muolaalaisten palatessa talvisodan jälkeen kotikonnuilleen, heillä ei ollut enää kirkkoakaan. Kuusaanhovin päärakennuksesta tuli kirkko 1942.
Päärakennuksesta alettiin viedä 1990-luvulla ovia, lautoja, kattopeltiä ja ikkunoita. Myös tiilimuurit purettiin ja tiilet hävisivät. Kuluvan vuoden keväällä Päivi Klemelä vieraili Muolaassa vanhaan navettaan kunnostetussa majapaikassa, jonka venäläinen omistaja on kerännyt kuvia Kuusaanhovista. Jo keväällä oli nähtävissä kuva palaneesta kasasta. Itse Kuusaanhovissa Klemelä ei tuolloin käynyt.
Muolaa-seuran puheenjohtaja Jorma Rämö totesi, että oli vain ajan kysymys, koska viimeinenkin lauta päärakennuksesta irtoaa.
- Sieltä oli viety kaikki mahdollinen lattioista alkaen. Näinkö siinä nyt sitten kävi, pohti hän.
