Pernon kellarissa Kekkonen joi sahtia

TS/Sanne Katainen
TS/Sanne Katainen

PAULA HÄTÖNEN

Vanhan Pernon kartanon alueella Turussa tiedetään olevan keskiaikainen tiiliholvattu kellari. Jo kuulopuheitten perusteella sen olemassaolo kutkutti pansiolais-pernolaisen Teuvo Poutian mieltä pitkään ja ankarasti. Sitä paitsi presidentti Urho Kekkonenkin oli kuulemma käynyt kellarissa maistelemassa Pernon kartanon kuuluisaa sahtia kartanon 500-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1958.

Kellaria olisi pakko päästä katsomaan.

Paikka kyllä löytyikin, mutta sisäänpääsystä ei ollut toivoakaan. Kellarin oviaukkoakaan ei löytynyt, sillä sen suojana ollut puinen rakennelma oli romahtanut muutama vuosi sitten sen päälle kaatuneen puun painosta.

Poutia kävi tutkimassa paikkaa ja tiedusteli Pernon kartanon nykyisiltä omistajilta Tiina ja Antti Raitiolta lupaa kellarin suuaukon raivaamiseen.

Tiina Raitio on omaa sukua Ahlström ja kartanon omistajasukujen jälkeläinen.

Hän asuu miehensä kanssa vanhan kartanon kivijalan päälle rakennetussa talossa, ja nykyistä Pernon kartanoa, joka on rakennettu 1920-luvulla, isännöi hänen veljensä Martin Ahlström.

Pernon kartano mainitaan historiassa jo 1450-luvulla ja sitä ovat isännöineet Suomen historiaan tiiviisti liittyneet kuuluista suvut.

Kartanon ensimmäinen omistaja oli Gödeke Fincke ja vaimonsa Margareta Slatte . Sittemmin kartanoa ovat isännöineet muun muassa Wallenstiernat , Stålhandsket ja Pippingsköldit.

Tiina Raitio muistaa hyvin presidentti Kekkosen käynnin. Hän oli silloin 11-vuotias ja hänen oli määrä ojentaa kukkaset rouva Sylvi Kekkoselle.

- Oli kuuma päivä ja vieraat olivat puolitoista tuntia myöhässä. Minä pitelin niitä kukkia kädessä koko ajan. Tietenkin kukat nuukahtivat, mutta kyllä ne rouvalle ojennettiin, hän naurahtaa.

Teuvo Poutia kertoo ajatelleensa, että kellariin pääsisi vain raivaamalla oviaukossa olevat katoksen romut pois. Mutta tehtävä osoittautuikin paljon suuremmaksi jutuksi. Kellari oli täynnä kaikenlaista rojua, tippuneita tiiliä, kiviä, lahoavia lautoja ja maata. Ei kun lapio käteen.

Kellari osoittautui olevan sen verran heikossa kunnossa, että holvirakenteet olivat romahdusvaarassa. Poutia kertoo kerjänneensä kellarin tukemiseen ja suojakatoksen rakentamiseen tarvittavan puutavaran Late Rakenteelta.

Kellari on 4,5 metriä pitkä, 3,85 metriä leveä ja 1,85 metriä korkea. Museovirasto on tutkinut sen ja todennut sen todella olevan peräisin keskiajalta. Siinä käytetyt tiilet ovat samanlaisia kuin Turun linnan esilinnan rakentamisessa käytetyt.

- Ikävä kyllä, sen sahdin salainen resepti hävisi, kun sen ainoa muistaja, kartanon pikkupiika kuoli, Tiina Raitio pahoittelee.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.