90 vuotta huomenna: Opettajana Ambomaassa

TS/Marttiina Sairanen<br />Turkulainen filosofian maisteri ja matemaatikko Marja Väisälä opetti Suomen Lähetyseuran komennuksella yli 20 vuotta suomalaisten lähetystyöntekijöiden lapsia sekä mustia Ambomaassa.
TS/Marttiina Sairanen
Turkulainen filosofian maisteri ja matemaatikko Marja Väisälä opetti Suomen Lähetyseuran komennuksella yli 20 vuotta suomalaisten lähetystyöntekijöiden lapsia sekä mustia Ambomaassa.

Turun Sanomat

- Suomen nykyinen vierastyövoiman käyttö muistuttaa kieltämättä menneen Afrikan rotuerottelupolitiikkaa, sanoo filosofian maisteri ja matemaatikko Marja Väisälä.

- Me käytämme siekailematta hyväksemme ulkolaista halpatyövoimaa, mutta emme ole valmiita tarjoamaan heille ja heidän perheilleen asuinpaikkaa tai muita etuja Suomessa.

Marja Väisälä lähti nuorena opiskelemaan matematiikkaa suuresti ihailemansa isänsä, turkulaisen fyysikko ja tähtitieteilijä Yrjö Väisälän jalanjäljissä.

- Tarkoitukseni oli toimia valmistuttuani isäni assistenttina, mutta aikomus ei koskaan toteutunut.

Marja Väisälän elämäntyö löytyi isän ja perheen järkytyksestä huolimatta Afrikasta.

Lähetystyöhön Väisälä tutustui opiskelutoverinsa Lahja Väänäsen kautta, jonka vanhemmat olivat olleet komennuksella Ambomaassa.

- Siihen aikaan suomalaisten lähetystyöntekijöiden oli jätettävä lapsensa vuoksikausien komennusajaksi Suomeen, koska näille ei ollut kouluja Afrikassa, Väisälä kertoo.

Väisälän ystävä ihmetteli lakkaamatta, miksei Lähetysseuralla voisi olla Ambomaassa omaa koulua, jotta perheet saataisiin yhteen.

- Rukoillaan, että he saavat koulunsa, vastasin hänelle, Väisälä naurahtaa.

Vuonna 1949 Väisälä ilmoittautui Suomen Lähetysseuran riveihin. Pian hän huomasi omaksi yllätyksekseenkin olevansa matkalla Lounais-Afrikkaan eli nykyiseen Namibiaan perustamaan suomalaiskoulua.

- Vuoden mittainen oppijakso tutustutti minut maahan. Myös minulle ennestään vieraat maan viralliset kielet, englanti ja buurien hollanti tulivat tutuiksi.

Vuonna 1950 suomalaisten lähetystyöntekijöiden lapset saivat Ambomaahan, 1000 asukkaan pieneen valkoihoisten Swakopmundin kaupunkiin ensimmäisen koulunsa. Väisälän oppilaskunta koostui ensin vain kolmesta lapsesta, mutta kasvoi vuosien myötä.

- Opetin siellä kolmentoista vuotta enkä tutustunut juurikaan alkuperäisväestön kulttuuriin. Rotuerottelupolitiikan mukaan mustat oli rajattu omille reservaateilleen, joihin valkoisilla ei ollut asiaa, Väisälä sanoo.

- Nuoret, terveet mustat miehet saivat kyllä käydä töissä valkoisten alueilla. Vaimoja, perheitä tai huonokuntoisia sinne ei huolittu.

Vuonna 1960 Suomen Lähetysseura perusti Ambomaahan ensimmäisen mustille tarkoitetun oppikoulun, Oshigambon lukion. Väisälä kutsuttiin sinne vuonna 1963 opettamaan matematiikkaa.

Opetussuunnitelman tavoitteeksi asetettiin, että ambolaiset oppilaat läpäisevät Etelä-Afrikan yo-lautakunnan viralliset kokeet ja voivat siten hakea parhaimpiin yliopistoihin.

Väisälälle opettajakollegoineen tolkutettiin, että tavoite on maassa vallinneen järjestelmän valossa yli-inhimillinen.

- Se olikin. Mutta kun pienen peräkyläkoulun oppilaani vihdoin läpäisivät kirjoitukset, itkin ilosta, Väisälä kertoo.

Isän kuoltua Väisälän oli palattava vuonna 1972 Turkuun hoitamaan heikkokuntoista äitiään.

Nykyisin Väisälä tutkii ikääntymistä ja suolatasapainoa. Kuntoaan hän pitää yllä kävelemällä.

Merkkipäiväänsä Marja Väisälä juhlii perhepiirissä.

REBEKKA HÄRKÖNEN

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.