Tarkan työn tunti

TS/Jane Iltanen<br />Antero Honkanen valmistelee äänitystä Tuomiokirkon tornissa.
TS/Jane Iltanen
Antero Honkanen valmistelee äänitystä Tuomiokirkon tornissa.

ANU VÄLILÄ

Pitkiä piuhoja ristiin rastiin, lähetysantenneihin kiinnitettyjä mikrofoneja ja monta kiireistä miestä. Turun tuomiokirkon edustalla oli keskiviikkoiltana käynnissä harvinaislaatuinen operaatio, kun Yleisradion väki valmistautui äänittämään Tuomiokirkon kellon lyönnit puolilta öin.

Annastiina Papinaho ja Sami Panttila seurasivat illalla tuomiokirkkotorilla, kun Yleisradion väki valmistautui äänittämään radiosta kuultavia kello kahdentoista lyöntejä.

- Kuulin radiosta ja luin lehdestä, että tällainen uudelleenäänitys on käynnissä. Voi olla, että saavumme vielä myöhemmin illalla kuuntelemaan puolenyön kellon lyöntien äänitystäkin, jos satumme silloin tähän lähistölle, Papinaho tuumi.

Turun tuomiokirkon aikakellot soivat vuorokaudessa 520 kertaa. Vartin yli täyden tunnin kello lyö kerran, puolelta kahdesti, varttia vaille kolme kertaa sekä tasatunnein neljä kertaa ja lisäksi tuntien luvun. Kello 12 lyöntejä kertyy siten 16.

Muualle Suomeen Turun tuomiokirkon kellojen puolenpäivän lyönnit välittyvät Yle Radio 1:n kautta. Näin on tapahtunut jo yli kuudenkymmenen vuoden ajan. Ensimmäisen kerran kello kahdentoista lyönnit soivat radiossa vuonna 1944.

- Turun tuomiokirkko on Suomen luterilaisen kirkon pääkirkko, maan kansallispyhäkkö sekä arkkipiispan kotikirkko, ja nähdäkseni juuri tästä syystä radiossa soitetaan nimenomaan Turun tuomiokirkon kellon lyöntejä, kirkon ylivahtimestari Teuvo Rantala sanoi.

Lyöntirytmi kellossa muuttunut

Radiossa tällä hetkellä soivat Turun tuomiokirkon kellon lyönnit kuullaan äänitteeltä, joka on tehty vuonna 1965. Nyt on kuitenkin tullut aika vaihtaa kuluneet lyönnit uusiin.

- Tuomiokirkon kellon lyönnit haluttiin nyt äänittää uudelleen, sillä valppaimmat radionkuuntelijat ovat havainneet, että Ylen kellot kuulostavat erilaiselta kuin Turussa paikan päällä kuultavat kellot, ohjelmistopäällikkö Minna Lindgren totesi.

Tuomiokirkon kellon lyöntirytmi muuttui hieman aikaisempaa nopeammaksi sen jälkeen, kun laitteisto uusittiin vuonna 1978.

- Tuomiokirkon aikakellojen ääni ei itse asiassa ole muuttunut lainkaan vuosien varrella. Kelloissa on kuitenkin eri melodia kuin radion äänitteessä. Kun uusi soittolaitteisto tehtiin, ei päästy ihan samaan melodiaan kuin Ylen vuodelta 1965 olevassa äänitteessä. Radiossa kuultavassa äänitteessä kellot kuulostavatkin hieman veltoilta nykyisiin tuomiokirkon kelloihin verrattuna, Rantala sanoi.

Uudelleenäänitystä yritetty ennenkin

Tuomiokirkon kellon lyöntien uudelleenäänitystä on yritetty useaan kertaan aiemminkin. Kaikki aiemmat äänitysyritykset ovat kuitenkin epäonnistuneet Tuomiokirkon lähiympäristössä yöaikaankin kuuluvan hälyn vuoksi.

- Taustamelu on melkoinen. Pelkkä kaupungin yleismelu on noin 57 desibeliä. Yksikin auto kirkon läheisyydessä on liikaa, Rantala kertoi.

Tällä kertaa Yleisradio halusi ottaa varman päälle. Liikenne suljettiin äänitysten ajaksi Turun tuomiokirkon lähialueelta ja kellon lyöntejä äänitettiin useammasta kohdasta eri laitteilla.

- Äänitystä ei ole koskaan aiemmin tehty näin suurella operaatiolla. Äänityksen onnistuminen pyritään nyt varmistamaan sillä, että lyönnit äänitetään kolmesta eri paikasta. Ensin äänitetään normaalit puolenyön lyönnit, ja sitten kellot soivat niin kauan, että äänityksessä onnistutaan, Lindgren sanoi.

Jos äänitys onnistuu, uusi äänite otetaan Yle Radio 1:ssä käyttöön huhtikuun alussa.

- Ensin äänitetään ja sitten katsotaan, otetaanko uusi äänite käyttöön. Päätökseen vaikuttavat paitsi se miltä kellon lyönnit kuulostavat myös ihmisten mielikuvat kellon lyöntiäänistä. Kellojen halutaan kuulostavan muhkeilta.

Turun tuomiokirkon aikakellot ovat ainoat valtakunnalliset radiossa säännöllisesti soivat kellot.

Samaisilla kelloilla julistetaan radiossa vuosittain myös joulurauha.

TS/Jane Iltanen<br />Kellomestari Antti Ania (oik.) ja elokuvien äänisuunnitteluja tekevä Antero Honkanen etsivät mikrofonille parasta paikkaa pronssikellojen alta, 82 metrin korkeudessa Tuomiokirkon tornin kattotasanteella. Toista mikrofonia viriteltiin ylimmän kerroksen luukusta seinän ulkopuolelle.
TS/Jane Iltanen
Kellomestari Antti Ania (oik.) ja elokuvien äänisuunnitteluja tekevä Antero Honkanen etsivät mikrofonille parasta paikkaa pronssikellojen alta, 82 metrin korkeudessa Tuomiokirkon tornin kattotasanteella. Toista mikrofonia viriteltiin ylimmän kerroksen luukusta seinän ulkopuolelle.
TS/Jane Iltanen<br />Sami Panttila ja Annastiina Papinaho seuraavat Ylen äänitysvalmisteluja.
TS/Jane Iltanen
Sami Panttila ja Annastiina Papinaho seuraavat Ylen äänitysvalmisteluja.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.