Viihde

50 vuotta huomenna: Etujen sinnikäs yhteensovittaja

TS/
TS/

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala pääsi perehtymään työssään varhaisessa vaiheessa sanapariin kestävä kehitys, joka on iskostunut sittemmin ihmisten mieliin hyvänä, joskin hieman epämääräisenä tavoitteena.

Hänellä on napakka, maallikollekin avautuva selitys sille, mitä kestävä kehitys tarkoittaa. Ihminen elää kestävästi, jos hän ei haaskaa eikä pilaa ympäristöä, ottaa muut huomioon eikä elä yli varojen.

Kestävä kehitys kuului Kylä-Harakka-Ruonalan toimenkuvaan jo 1990-luvun alussa, jolloin Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) oli vielä Teollisuuden ja työnantajien TT. Nykyisessä EK:ssa työsarka laventui ympäristöasioiden lisäksi energia- ja kuljetusaloihin.

Uudet vastuualueet poikkeavat ympäristönsuojelusta siinä, että energia- ja logistiikka-alalla on paljon miehiä, ympäristöpuolella taas naisten osuus on suuri.

Kylä-Harakka-Ruonala kertoo joskus pohtineensa, miksi ympäristönsuojelu kiinnostaa naisia. Hänelle itselleen ympäristönsuojelu ei ollut erityinen kutsumusammatti, vaikka hän hakeutui opiskelemaan ympäristöalaa Helsingin Viikkiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vesiensuojeluun perehtynyt limnologi pääsi ensin vesihallitukseen töihin. Ura jatkui ympäristöministeriön jälkeen Eteläranta 10:ssä silloisessa Teollisuuden Keskusliitossa.

- EU-jäsenyys oli iso rajapyykki nimenomaan ympäristöasioissa, koska EU:n toimivalta tässä on laaja. Olen alusta saakka oppinut, että EU:n päätöksenteko on äärimmäisen tärkeää. Vaikuttaminen direktiivien valmisteluun on ollut päätehtävä, hän kuvailee työtään.

- Energia on nostamassa päätään EU:n päätöksenteossa. Se on seuraava iso haaste, hän arvioi.

Kylä-Harakka-Ruonala toistaa teollisuuden ja yritysten toiveen siitä, että tuleepa rajoituksia liikenteeseen tai energia-asioihin, niiden olisi oltava mahdollisimman tasavertaiset kilpailijoiden kanssa.

Suomalaisyrityksiä on hiertänyt EU:n ajama päästökauppa, koska se asettaa heidät epäedulliseen asemaan EU:n ulkopuolisten suurten maiden kanssa.

- Päästökauppa tuli arvioitua nopeammin, se tuli kuin juna. Se mullistaa jopa bisneksen tekemisen perusteita, hän pohtii.

Kylä-Harakka-Ruonalan työarkea on tavata EU:n virkamiehiä ja päättäjiä ja pitää yhteyttä ulkomaisiin sisarjärjestöihin.

Mitä ulkomaalaiset sanovat, kun he kuulevat keskustelukumppaninsa nimen?

- He kysyvät, voivatko kutsua Tellervoksi, hän nauraa ja lisää, että sukunimestä kysellään kotimaassakin. Kylä-Harakka oli aikoinaan talon nimi Vampulassa, ja siitä tuli myös perheen sukunimi. Tellervon isoisä otti vaimonsa nimen tullessaan kotivävyksi taloon. Tellervo on syntynyt Loimaalla.

- Halusin pitää myös oman sukunimen mennessäni naimisiin, ja tuolloin ainoa vaihtoehto oli valita kaksiosainen sukunimi, hän selittää nimeään, joka on saanut myös monen otsikkoa sorvaavan toimittajan epätoivoon.

Varsinais-Suomeen Kylä-Harakka-Ruonalan sitoo edelleen vapaa-ajan asunto Turun Hirvensalossa.

EEVA-LIISA RÄSÄNEN