Viihde

Kauan sitten Kauttualla

TS/Jorma Pihlava<br />Kauttuan keskiaikainen kylä sijaitsi Eurajoen rannalla vain kivenheiton päässä Luistarin rikkaasta viikinkiaikaisesta kalmistosta. Kulttuuritoimenjohtaja Sirpa Wahlqvistin takana olevassa kuvassa kylän sijainti näkyy edelleen tummana alueena pellon kyntöpinnalla.
TS/Jorma Pihlava
Kauttuan keskiaikainen kylä sijaitsi Eurajoen rannalla vain kivenheiton päässä Luistarin rikkaasta viikinkiaikaisesta kalmistosta. Kulttuuritoimenjohtaja Sirpa Wahlqvistin takana olevassa kuvassa kylän sijainti näkyy edelleen tummana alueena pellon kyntöpinnalla.

JORMA PIHLAVA

Esihistorian opastuskeskus Nauravan lohikäärmeen vaihtuvien näyttelyjen huone sisustettiin Eurassa uudelleen mitä sopivimmin suomalaisen kulttuurin päiväksi. Seuraavat 12 kuukautta vitriinit ja seinätaulut kertovat elämästä Kauttualla keskiajalla ja sen jälkeen.

Kurkistukset menneeseen tavataan Eurassa ulottaa tuhannen vuoden taakse. Nyt pääosassa on nuorempi jakso, joka alkaa vuoden 1156 vaiheilta ja kestää jonkin matkaa 1500-luvulle. Nuorempaakin tietoja ja esineistöä on esillä.

- Esihistoriallinen aika on ollut Eurassa monin tavoin esillä, mutta nyt valotetaan tuon ajan jälkeistä aikaa ja mitä siitä tiedetään muun muassa arkeologisten löytöjen perusteella, kulttuuritoimenjohtaja Sirpa Wahlqvist kertoo.

Pääasiantuntijana näyttelyn kokoamisessa on toiminut turkulainen historiantutkija Kirsi Majantie . Tutkija Leena Koivisto on avustanut museoviraston hallinnassa olevan esineistön saannissa näyttelyyn. Ansiokkaat kuvataulut ovat panelialaisen Iris Ruohon käsialaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirsi Majantie kertoo, että keskiaikaista kauttualaiselämää on pyritty ennallistamaan näyttelyyn arkeologisten löytöjen pohjalta. Kauttualta löydetyn esineistön täydennykseksi on tuotu joitakin Ulvilasta löydettyjä.

Vaikka esineitä onkin, esimerkiksi asumisolojen kuvaamiseen on käytettävämyös kosolti mielikuvitusta. Puisista rakennuksista ei nimittäin ole säilynyt nurkkakiviä, lasinpaloja ja muutamaa naulaa kummempia jäänteitä.

Euran pitäjään kuulunut Kauttuan kylä lukeutui niin sanottuihin suomalaisen oikeuden kyliin, joiden ajatellaan syntyneen ennen vuotta 1300. Kylän historiaan liittyy myös kirjallisissa lähteissä1400-luvun alussa mainittu Lähteenojan talo, joka oli alueen merkittävin suurtila. Esinelöytöjä Kauttualta on verraten vähän.

- Vanhimmat kylän paikalta löydetyt esineet ajoittuvat rautakauden ja keskiajan taitteeseen. Yhdistämällä löydöt kirjallisissa lähteissä säilyneisiin tietoihin kylän asukkaista ja käyttämällä lisäksi vertailumateriaalina muita keskiajan historiasta löytyneitä lähteitä ja keskiajan kohteista löytyneitä esineitä, saamme rakennettua kuvan Kauttuan kylän asukkaista ja heidän elämästään keskiajalla, Kirsi Majantie selvittää.

Aina esinelöytökään ei anna ratkaisevaa tietoa. Yhdessä vitriinissä olevat piiput ovat piippuja, mutta mitä ovat kivestä muotoillut pyöreät ja litteät kiekot, punnuksia vai pelinappuloita? Arkeologitkin ovat ymmällä.