60 vuotta huomenna: Heikomman puolella,
rahavaltaa vastaan

TS/Compic<br />Esko Seppänen on jo parinkymmenen vuoden ajan käynyt lauantaisin pelaamassa koripalloa Helsingin Jyryn peliporukassa. - Lauantait on pyhitetty koti- ja koripallohommille, europarlamentaarikko sanoo.
TS/Compic
Esko Seppänen on jo parinkymmenen vuoden ajan käynyt lauantaisin pelaamassa koripalloa Helsingin Jyryn peliporukassa. - Lauantait on pyhitetty koti- ja koripallohommille, europarlamentaarikko sanoo.

Europarlamentaarikko Esko Seppäsen isän suvusta löytyy korpikommunisteja, mutta oululaisen pesulanomistajan poikaa eivät vasemmistoaatteet juuri puhutelleet ennen opiskeluaikoja.

Kaupalliset aineet ja kansantaloustiede kiinnostivat yrittäjäperheen poikaa, joten opiskelupaikaksi valikoitui Helsingin kauppakorkeakoulu. Se avasi Seppäsen silmät näkemään suurpääoman ylivallan.

- Kauppakorkeakoulu teki minusta vasemmistolaisen, sillä siellä opetettu taloustiede oli niin epäsosiaalista ja epäoikeudenmukaista. Asetuin heikomman puolelle rahavaltaa vastaan, Seppänen kertoo.

Seppäsen havahtumisen myötä Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan edustajisto ja hallitus saivat ensimmäisen julkivasemmistolaisen opiskelijapoliitikkonsa.

Tarmokas nuorimies ehti vuonna 1970 käydä myös ulkoministeriön diplomaattiuralle valmistavan kansainvälisten asioiden valmennuskurssin. Ulkoministeriössä olisi ollut töitäkin tarjolla, mutta journalismi alkoi vetää Seppästä puoleensa. Diplomaattiuran hylkääminen ei Seppästä kaduta.

- Olisin nyt jonkun pienen Afrikan maan suurlähettiläs. Sellainen valinta ei olisi tuonut näin elävää työuraa, kuin mitä minulla nyt on takana.

Seppänen toimi lähes 15 vuotta Yleisradiossa taloustoimittajana, joita 1970-luvulla oli koko talossa vain muutamia.

Sittemmin talousjournalismi on lisääntynyt räjähdysmäisesti, mutta sen taso on Seppäsen mielestä lähinnä taantunut.

Nykyajan taloustoimittajat ovat Seppäsen mukaan vain suuryritysten äänitorvia ja tiedotteiden monistajia.

- Talousjournalismista uupuu kriittisyys, analyysi ja omatoimisuus. Säätiedotuksetkin ovat informatiivisempia talousohjelmia kuin taloustoimittajien aikaansaannokset, Seppänen suomii.

Seppänen ottaa esimerkiksi haastattelupäivää edeltäneenä päivänä julkistetun Fortumin tilinpäätöksen, jonka uutisoinnin yhteydessä ei juuri kuultu kriittisiä ääniä energiayhtiön yksityistämisestä. Seppäsen mukaan Fortumin yksityistäminen on talousskandaali vailla vertaa, sillä ulkomaiset sijoittajat saivat muhkean siivun energiayhtiön osakkeista pilkkahinnalla.

Taloustoimittajan ura vaihtui vuonna 1987 kansanedustajan paikkaan Arkadianmäellä, mistä Seppänen puolestaan siirtyi EU:n parlamenttiin vuonna 1996. Seppänen sai Suomen ensimmäisissä eurovaaleissa huimat 155 000 ääntä eli vaalien toiseksi suurimman äänimäärän.

Seppästä äänestivät ennen muuta Suomen EU-jäsenyyden vastustajat, joiden äänillä hän uudisti paikkansa myös vuosien 1999 ja 2004 eurovaaleissa.

Seppänen edustaa Vasemmistoliiton vasenta laitaa, eikä aina ole ollut tyytyväinen puoluejohdon linjauksiin. Hänen mukaansa Suomessa on "vasemmistovaje", kun maasta puuttuu puolue, joka aidosti puolustaa köyhiä ja syrjäytyneitä.

EU-parlamentista katsottuna suomalainen vasemmisto näyttää Seppäsen mukaan Euroopan oikeistolaisimmalta. Muiden EU-maiden vasemmistopuolueet taistelevat selvästi hanakammin amerikkalaista hegemoniaa, Natoa ja EU:n militarisoimista vastaan.

- Muissa maissa ei tulisi mieleenkään, että vasemmistopuolueen johtaja sanoisi, että hän ei ole minkään sortin sosialisti, Seppänen sanoo viitaten Suvi-Anne Siimeksen taannoiseen lausuntoon.

TUOMAS SAVONEN