75 vuotta huomenna: Kansainvälisyys pitää
tutkimuksen terävänä

Turun Sanomat

Matti Grönroos istui neljännesvuosisadan ajan turkulaisen perhe-elämän intiimeimmillä näköalapaikalla, TYKS:in synnytysten ja naistentautien klinikan johdossa. Kaikkiaan hänen gynekologivuosiensa aikana ehti syntyä kolmekin turkulaista sukupolvea.

- Sillä näköalapaikalla sai hyvän käsityksen siitä, että turkulaisten naisten ja äitien asiat ovat hyvin, Grönroos toteaa.

Kun Matti Grönroos vuonna 1986 seurasi legendaarista Lauri Rauramoa Naistenklinikan johtajana, hänellä oli jo vakiintunut asema klinikan gynekologisessa tutkimustiimissä. Suomalaisittain keskeisen professorinviran haku herätti huomiota: päteviä hakijoita oli peräti neljätoista.

Grönroosin mukaan viranhaun tiukkuuden ansiota oli osaksi se, että alan tutkimustyö lähti ennennäkemättömään nousuun.

- Minullakin kertyi sittemmin kaikkiaan 350 julkaisua, osa yhdessä Allan Ahon kanssa. Suurin osa käsittelee syöpätutkimusta. Turussa oltiin valtakunnan eturivissä sekä hedelmöityshoidoissa että naistentautien tutkimuksessa. Ensimmäisistä neljästä Suomessa syntyneestä koeputkilapsesta kolme sai alkunsa Turun naistenklinikalta vuonna 1984.

Turku oli myös ensimmäinen papa-kokeiden eli kohdunkaulan syöpää seulovien irtosolunäytteenoton toteuttamisessa. Aloitteen teki silloin väitöskirjaansa valmisteleva Matti Grönroos vuonna 1962.

- Esitin jo silloin valtakunnallisten seulontojen järjestämistä. Ne aloitettiin Turussa seuraavana vuonna ja ennen pitkää koko maassa. Rintasyövän seulonta alkoi myös Turusta minun aloitteestani vuonna 1977. Kymmenen vuotta myöhemmin joukkotarkastuksista saatiin valtakunnallinen asetus kaikkien 50-59 -vuotiaitten naisten säännöllisistä tarkastuksista.

Grönroos pitää elintärkeänä sitä, että joukkotutkimuksista saatiin lakisääteisiä. Näin eivät kuntien säästöleikkurit pääse niitä vähentämään.

- Se olisi kovin lyhytnäköistä. Yhteys seulonnoissa varhain havaittujen syöpien ja täydellisen paranemisen välillä on täysin selvä. Näin säästetään sekä ihmishenkiä että rahaa.

TYKS:in naistenklinikalla oli ja on myös vankkoja kansainvälisiä yhteyksiä. Matti Grönroos teki itsekin opintomatkoja mm. Osloon, Tukholman Karoliiniseen sairaalaan, Etelä-Amerikkaan sekä San Franciscoon, jossa vierähti peräti puoli vuotta.

Työ Pohjoismaisessa gynekologiyhdistyksessä ensin puheenjohtajana ja 13 vuotta pääsihteerinä piti Grönroosin kansainvälisen tutkimuksen tasalla.

- Ilman näitä yhteyksiä emme olisi pysyneet tutkimuksen eturintamassa siten kun pysyimme. Mutta naisten syövän joukkotarkastuksissa me olimme tiennäyttäjiä; muut Pohjoismaat seurasivat sitten perässä.

Kolme vuotta sitten leskeksi jäänyt emeritusprofessori on vihdoin jättänyt myös yksityispraktiikkansa. Hän viettää mieluiten aikaansa neljän lapsensa ja seitsemän lapsenlapsensa seurassa, kalastelee kesäisin haukia kesämökillään Kakskerrassa ja seuraa jääkiekkoaikaan oman suojattijoukkueensa TPS:n menestystä.

-  Huonosti menee, Grönroos puuskahtaa.

- Nyt pitäisi satsata kunnon pelaajien hankkimiseen. Ei muuten kunnian kukko laula.

Merkkipäiväänsä professori Grönroos juhlii perhepiirissä.

EVA LATVAKANGAS

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.