Viihde

Puropellon rehtori kutoi muistot tontuiksi

TS/Jane Iltanen<br />Piakkoin Puropellon koulun rehtorin virasta eläkkeelle jäävä Eira Vainio-Rantanen on koko syksyn ajan kutonut koulun henkilökunnalle nimikkotonttuja.
TS/Jane Iltanen
Piakkoin Puropellon koulun rehtorin virasta eläkkeelle jäävä Eira Vainio-Rantanen on koko syksyn ajan kutonut koulun henkilökunnalle nimikkotonttuja.

LASSE RAITIO

Eira Vainio-Rantanen kutoo iltaisin televisiota katsellessaan. Paitsi silloin kun tulee formula-ajoja.

- Yleensä telkkarista ei tule mitään sellaista, mikä vaatisi keskittynyttä katsomista, mutta formuloita minä jännitän niin paljon, ettei kutomisesta tule mitään.

Syyskaudella formulasirkus oli kaikeksi onneksi tauolla. Muuten olisivat Puropellon kouluun jouluiloa tuoneet 68 tonttua saattaneet jäädä kutomatta.

Eira Vainio-Rantanen on Puropellon koulun rehtori, joka jää virallisesti eläkkeelle virastaan 1. maaliskuuta 2006. Sitä ennen on kuitenkin pidettävä kertyneet lomat pois, joten rehtorin viimeinen työpäivä on jo 13. tammikuuta. Eli h-hetki häämöttää.

Takaisin tonttuihin.

- Olen kutonut 14-vuotiaasta asti. Meitä oli maalaistalossa neljä lasta eikä äidillä maatalon emäntänä ollut aikaa kutoa, joten päätin opetella itse. Siitä lähtien olen kutonut kaikki omat neuleeni ja paljon muutakin. Tämä ylläni oleva pukukin on omaa tekoa, tosin jo parinkymmenen vuoden takaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Nämä Puropellon koulun tontut kudoin nyt syksyn aikana. Kuusessa niitä roikkuu kaikkiaan 43 kappaletta, yksi jokaiselle koulun henkilökuntaan kuuluvalle.

Tarkoituksena on, että jokainen vie nimellään varustetun tontun kotiinsa.

- Opettajanhuoneessa puhuttiin jo, että "tuodaan sitten ensi jouluna tontut taas kuusta koristamaan". Niinpä minun oli pakko kutoa tänne ylimääräisiä "haltiatonttuja" ettei tarvitse kotitonttuja kouluun raahata, Eira naureskelee.

Kutomisen ja formuloiden lisäksi Eiran mielipuuhiin on kuulunut lukujärjestysten laatiminen, mikä isossa koulussa on aika tarkkaa ja joskus kinkkistäkin puuhaan.

- Olen aina pitänyt suunnittelusta, ja sitähän lukujärjestyksen tekeminen vaatii, rehtori sanoo ja esittelee isoa, värikästä lakanaa, jossa jokaiselle tunnille on oma ruutunsa ja opettajalle ruudukkonsa.

- Joku ehdotti, että minulle voisi ostaa läksiäislahjaksi värityskirjan. Itse olen keksinyt ruveta ratkaisemaan sudoku-numeroristikoita lukujärjestysten laatimisen sijaan.

Kiire deletoidaan

Eira Vainio-Rantanen on ollut Puropellon koulussa syksystä 1970 lähtien. Ensin matemaattisten aineiden opettajana kokeilukeskikoulussa, sitten kokeiluperuskoulussa ja lopulta peruskoulussa. Opettajan uralle on kertynyt mittaa siis 35 ja puoli vuotta, siitä seitsemän ja puoli vuotta rehtorina.

- Kun minulta kysytään, mitä aion tehdä eläkkellä, sanon, etten aio tehdä mitään. Mutta varmasti tekemistä riittää.

- Ensimmäiseksi olen kuitenkin päättänyt deletoida sanan "kiire". Rehtorin työ on sellaista varuillaan ja valmiina oloa. Pitää olla näkemys kaikesta ja antaa apua kaikille tarvitseville. Eläkkeellä elämään voi suhtautua levollisemmin.

- Aion jatkaa kantritanssia - se on hyvää kuntoilua - ja espanjankielen opiskelua, matkustaa paljon - pääasiassa Espanjassa - ja lukea, muutakin kuin ammattiin liittyvää kirjallisuutta. Teatterille ja konserteillekin riittää eläkkeellä varmasti enemmän aikaa.

- Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että eläkkeellelähtöön liittyy valtavasti haikeutta. Ja toisaalta odotan sitä kuin pikkulapsi joulua. Kun tietää saavansa lahjoja, mutta ei tiedä vielä mitä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy