60 vuotta huomenna: Muinaisjäännösten kiehtova
maailma pitää otteessaan

TS/
TS/

Ensi ajatukselta Museovirasto kuulostaa ehkä tylsältä työpaikalta. Mutta kun ajattelee, että työkenttänä on hautaröykkiöitä, muinaislinnoja, esihistoriallisia löytöjä ja mereen uponneita hylkyjä, ei ehkä enää ihmettelekään, miksi joku on pysytellyt samassa virastossa yli 30 vuotta.

Museoviraston pääjohtaja, valtionarkeologi Paula Purhonen aloitti työuransa Muinaistieteellisessä toimikunnassa, Museoviraston edeltäjässä, vuonna 1973.

Tärkeimmäksi projektiksi Purhonen mainitsee koordinoimansa Laitila-Vainionmäki-kaivausprojektin ja vuonna 1997 Kristiinankaupungissa aloitetut Susiluola-tutkimukset. Jälkimmäinen on tosin aiheuttanut unettomia öitä viime aikoina.

- Susiluolan löydösten aitouteen kohdistunut kritiikki ei ole ollut tieteellistä keskustelua rakentavimmillaan. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kritiikki on laantunut ja esineiden aitous on tunnustettu, Purhonen sanoo.

Laitila-Vainionmäki-hanke pureutui viikinkiaikaiseen kalmistoon Varsinais-Suomessa.

- Tänä kesänä Museovirasto järjesti uuden yleisökaivauksen alueella, koska hautapaikan viereltä oli löytynyt rautakautinen asuinpaikka.

Susiluola on herättänyt laajaa kiinnostusta ulkomaita myöten. Kyseessä on jääkautta edeltävä asuinpaikka. Vastaavanlaista löydöstä ei Suomen alueella ole tehty.

Tavalliselle kansalaiselle näkyvin osa Museoviraston työtä ovat yleisökaivaukset, joita virasto järjestää vuosittain.

Yhä ajankohtaisempi keskustelunaihe valtion viraston seinien sisässä onkin ollut se, kuinka Museovirasto voisi palvella asiakkaitaan jouhevammin.

- Kokoelmat ja kirjastot ovat sirpaleina eri paikoissa. Arkistot tulisi yhdistää, ja meidän pitäisi ihan välttämättä saada uudet, asiakasystävällisemmät tilat, Purhonen visioi.

Parhaillaan hän sanookin odottelevansa päätöstä siitä, onko Museovirastoa mahdollista siirtää parempiin tiloihin Sörnäisten rantatielle.

- Tarkoituksenmukaiset tilat palvelisivat myös paremmin omaa väkeämme ja tehostaisivat viraston toimintaa, Purhonen huomauttaa.

Paikalliseen näkyvyyteen pyritään uusien virkojen sijoittamisella Helsingin ulkopuolelle maakuntiin.

Purhonen valmistui lisensiaatiksi 1992. Pohtiessaan varhaista kristillisyyttä Suomessa taidehistorian näkökulmasta hän joutui huomaamaan, ettei arkeologia vienyt sen pidemmälle. Niinpä hän vaihtoi akateemisen kotipesänsä taidehistoriasta uskontotieteeseen.

- Viisi vuotta kulutin kaikki vapaa-ajat ja lomat opiskeluun. Väitöskirjankin tein pääasiassa työn ohessa. Onneksi sain Suomen Akatemialta kolmen kuukauden apurahan, joka oli tarkoitettu työelämässä olevalle tutkijalle, Purhonen muistelee.

Pääjohtajan virkaa hakiessa Purhoselle ilmoitettiin, että jos hän tulisi valituksi, tutkimushommat saisi kokonaan unohtaa.

- Tutkimuksesta oli haikea luopua, mutta nyt olen kyllä oikeastaan vain tyytyväinen. On hyvä, ettei tarvitse ryntäillä sinne rintamalle enää, hän toteaa.

Kolme vuotta pääjohtajan näköalapaikalla ovat opettaneet paljon - muun muassa sen, että päätöksiä saa odotella korkeammilta tasoilta kärsivällisesti ja myös kehityshankkeet vievät aikansa.

- Osastonjohtajana sai aina syyttää tai hoputtaa pääjohtajaa. Pääjohtajana ei ole ketään, kenen puoleen sitä kääntyisi, lankoja käsissään pitelevä voimarouva hymyilee.

Purhonen juhlii merkkipäiviään lähipiirissä.

MAARIT JAAKKOLA

TS/
TS/
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.