60 vuotta huomenna: Rasavillistä opettajien johtajaksi
Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n pitkäaikainen puheenjohtaja Erkki Kangasniemi tunnustaa olleensa itse kouluaikanaan melkoisen villi.
- Kunnioitan niitä opettajia, jotka veivät tällaisen oppilaan kunnialla sen putken läpi. Se oli pienestä kiinni, että jäin oikealle puolelle.
Asikkalassa syntynyt Kangasniemi kävi koulunsa Sysmässä ja päätyi tuoreena ylioppilaana Helsinkiin. Itsensä Kangasniemi luki liikunnan- ja varmuuden vuoksi vielä matematiikan opettajaksi. Hyvää opettajaa Kangasniemi luonnehtii oppilailta paljon vaativaksi mutta silti yksilöt huomioonottavaksi.
- Tilannetajua pitää olla, ei asioita saa vetää liian kireälle. Välillä on katsottava läpi sormien. Tietty määrä huumorintajua on välttämätön. Itsenäisyyttä tarvitaan myös, ettei joka asiaa pidä kysyä opetushallitukselta.
Liikunnanopettajana Kangasniemi on hankkinut itselleen myös taannoisten vaatimusten mukaisen valmentajan pätevyyden niin jalkapallossa, yleisurheilussa kun hiihdossakin. Liikunta on myös ollut olennainen osa Kangasniemen elämää läpi vuosikymmenten.
Sekä suksilla että rullaluistimilla jää kumpaisillakin tuhatkunta kilometriä taakse vuosittain. Lisäksi Kangasniemi pelaa tennistä, lentopalloa ja golfia.
- Golf on hyvä laji, kun eläkeikä lähestyy. Siinä tulee kymmenkunta kilometriä kävelyä ja 5-6 tuntia ulkoilua. Päivä kuluu mukavasti. Työelämään laji sopii huonosti, koska se vie niin paljon aikaa.
Ja aika on se, jota järjestöjohtajan elämässä ei tahdo löytyä.
- Ajankäyttö on niillä rajoilla, että välillä miettii onko se enää inhimillistä. Joskus olisi kivaa lukea joku dekkari tai kalastella mökillä. Olen yrittänyt opetella sanomaan ei niille lukuisille pyynnöille, joita tässä hommassa tulee eteen.
Ajankäyttö ei ainakaan heti ole helpottamassa. Kangasniemi ei suunnittele eläkkeelle jäämistä, vaan on lupautunut olemaan käytettävissä ensi kevään puheenjohtajavaalissa.
- Olen mielestäni yhä hyvässä työvireessä enkä osaa nähdä itseäni eläkeläisenä.
Suomalaista koulutusjärjestelmää Kangasniemi pitää sinällään erinomaisena, mutta keskeinen ongelmakin löytyy, nimittäin raha.
- Opetustoimesta on viety valtavasti resursseja. Mitä merkitystä on esimerkki kolmen kielen valinnaisuudella, jos on rahaa perustaa vain suosituimman kielen ryhmä. Samoin, jos ei löydy rahaa lapsen erityisopetukseen tai tukiopetukseen, pilataan koko ihmisen tulevaisuus.
Opettajien lähtöpalkkoja Kangasniemi pitää aivan liian pieninä suhteessa opintojen määrään ja työn vaativuuteen.
- Liian moni siirtyy muihin tehtäviin. Jo nyt 14 prosenttia opettajista on epäpäteviä, ja ongelma saattaa pahentua, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.
Opettajakoulutuksen tasoa Kangasniemi pitää hyvänä, mutta ei malta olla miettimättä, miten sitä voisi parantaa.
- Valintakriteereissä voitaisiin nykyistä enemmän miettiä, miten saataisiin parhaiten soveltuvat valituiksi. Hyvät numerot eivät välttämättä ole tae siitä, että ihmisestä tulee hyvä opettaja.
Nykyistä kolmen keskusjärjestön työmarkkinamallia Kangasniemi ei pidä hyvänä.
- Kaksi riittäisi. Toinen korkea- ja erityiskoulutetuille ja toinen SAK-tyyyppinen.
Erkki Kangasniemen merkkipäivävastaanotto on OAJ:n Valopihalla os. Rautatieläisenkatu 6, Helsinki, 30.9. klo 12-15 (ajanvaraukset) ja klo 15.30-17.
PASI SÄRKELÄ
