SANNA SUOPANKI
Turun Puolalan koulun ruokalassa käy vilinä, kun pienet ala-astelaiset käyvät ruokailemaan. Ensin linjastosta lautaselle salaattia ja lämmintä ruokaa, sitten 20 litran maitoautomaateille jonoon. Toisesta maatista saa rasvatonta ja toisesta ykkösmaitoa. Suurin osa lapsista jonottaa automaateille. Vain harva ottaa vierestä vettä, piimää tai erikoismaitoja.
- Meillä menee 60 litraa maitoa ja 10 litraa piimää, hyla- ja laktoositonta maitoa päivässä. Se tekee noin reilun desin lasta kohden päivässä, keittiön emäntä Anitta Vesala kertoo.
Alisa Kähkönen otti lasiinsa piimää.
- Koska piimä on hyvän makuista.
Aleks Järvinen otti tällä kertaa maidon sijasta vettä.
- Koska maitojonossa oli niin paljon ottajia, Aleks perustelee ja kertoo normaalisti juovansa maitoa.
Maito maistuu myös Jesse Puurulan ja Eveliina Sormusen pöydässä.
- Kylmä maito on hyvää, lapset kertovat.
Niin, toisin kuin aikoinaan, nykyään koulumaito on kylmää. Kiitos 20 litran jäähdyttävien maitoautomaattien.
Maidon suosio kasvussa
Kun minä olin lukioikäinen yli kymmenen vuotta sitten, maito ei ollut trendikäs juoma. Minä ja ystäväni täytimme peltimukimme vedellä. Oletus olikin, että nykyäänkin lukioissa vesi maistuu maitoa enemmän. Puolalanmäen lukio kuitenkin yllättää.
Joka pöydästä löytyy vesilaseja, mutta enemmistö laseista on täytetty maidolla. Minun nuoruudessani etenkin tytöt nyrpistelivät maidolle, mutta nyt maitotyttöjä ja -poikia näyttää olevan tasavahvasti.
- Tänä syksynä veden juonti on himpun verran vähentynyt. Maidon suosio on kasvussa, koulun keittiön emäntä Hannele Karppinen kertoo.
Karppinen uskoo suosion kasvun johtuvan maidosta annetusta informaatiosta ja mainonnasta.
Puolalanmäen koulun ja lukion keittiössä on tarjolla suosituimman rasvattoman maidon lisäksi myös kevytmaitoa, laktoositonta maitojuomaa, piimää ja joskus hylapiimää.
- Erityisesti lukiolaiset kysyvät kevytmaitoa, jos sitä ei ole tarjolla, Karppinen tietää kertoa.
Yläastelaiset ja lukiolaiset juovat noin 90 litraa maitoa päivässä. Se tekee noin 1.2 desilitraa oppilasta kohden.
Maito pahaa peltimukista
Riikka Kelloniemi kuuluu niihin joiden muovimuki täyttyy aina vedellä. Mutta hän onkin maidolle allerginen.
- En ole koskaan voinut juoda maitoa. En edes muista, miltä se maistuu.
Kelloniemi ei tunne jääneensä mistään paitsi, mutta syömistä se hieman rajoittaa. Aina täytyy varmistaa, että ruoka on maidotonta.
Heini Lumiokaan ei juo maitoa, mutta maku on muistissa.
- Olen maistanut maitoa. Mun mielestä se on pahaa, Lumio sanoo, mutta kertoo syövänsä kyllä muita maitotuotteita kuten jogurttia.
Samassa pöydässä Iiris Kallajoki ja Venla Kuuluvainen tunnustautuvat maitotytöiksi.
- Koulussa rasvatonta ja kotona luomumaitoa, Kallajoki sanoo ja kertoo, että maidot maistuvat samalle.
Kuuluvainen mielestä maito ei loppujen lopuksi maistu millekään. Kallajoen mielestä maito on pehmeää ja siitä saa hyvää kaakaota. Kuuluvainen nyökyttelee vieressä.
- Kevytmaidosta tulee kuitenkin rasvatonta parempaa, hän toteaa.
Näiden nuorten naisten elämässä ei ole ollut vaihetta, jolloin maidolle olisi nirsoiltu.
- Jos maito olisi lämmintä, en joisi, Kuuluvainen kuitenkin sanoo.
Sitten joku muistaa, että vanhassa koulussa oli peltimukit, joista maito ei maistunut hyvältä. Muut tytöt yhtyvät muistoon. Silloin peltimukit täyttyivätkin vedestä.
- Maito peltimukeista maistui koiran kuolalta, Kreetta Anttonen kuvailee.
Yök. En muista, mutta olisikohan tuossa syy omaan nirsoiluuni.
