Elsa Tilkasen kolme vuosisataa

TS/Jane Iltanen<br />Elsa Tilkasen (kesk.) ja pojantyttärentyttärentyttären, 5-vuotiaan Susanna Mamian välillä on 104 vuoden ikäero. Heitä yhdistää sukupolvien ketju, johon kuuluvat Marika Tamminen, Simo Tilkanen ja Anna-Maija Tilkanen (oik).
TS/Jane Iltanen
Elsa Tilkasen (kesk.) ja pojantyttärentyttärentyttären, 5-vuotiaan Susanna Mamian välillä on 104 vuoden ikäero. Heitä yhdistää sukupolvien ketju, johon kuuluvat Marika Tamminen, Simo Tilkanen ja Anna-Maija Tilkanen (oik).

KAISA KUJANPÄÄ

Elsan syntymäpäivä on kirkonkirjojen mukaan 26. syyskuuta, mutta hän pitää itseään päivää vanhempana.

- Ei se päivä tunnu siinä sitten enää niin paljolta, hymyilee Elsan 79-vuotias poika Simo Tilkanen 109-vuotiaan äitinsä pitkälle elämänkaarelle.

Sen kaaren aikana on keksitty langaton lennätin, radio, televisio ja tietokone. Siihen mahtuu Suomen itsenäistyminen, kaksi sotaa ja yli puoli vuosisataa rauhan aikaakin. Elsa Tilkasen kaareen kuuluu myös 4 lasta, 9 lapsenlasta, 21 lapsenlapsenlasta ja lapsenlapsenlapsenlapsi.

Äidin ja mamman lisäksi Elsa Tilkaselle tarvittiin lisää määreitä jo 1980-luvun alussa.

- Kutsuimme äitiäni mammaksi, joten mammaa alettiin sanoa isomammaksi, tyttärentytär Kristiina Kotiranta kertoo.

- Myöhemmin tyttäreni ihmetteli, kuinka isomammaa sanotaan isomammaksi, kun hän ei ole edes iso.

Pojista miehiksi

Pienen, mutta ison naisen elämä on yli vuosisadan kulkenut suurmiesten historian rinnalla. Jälkipolven muisti Elsa Tilkasen elämästä riittää vuoteen 1932.

- Kun lähdin kouluun, hän tuli ensimmäisenä päivänä tuomaan minua. Olin perinyt polkupyörän veljiltäni ja se oli hienoa, sillä tuohon aikaan niitä ei paljon ollut, Simo Tilkanen muistelee 6-vuotiaan tuntojaan.

Mutta ennen pojan kouluunmenoa Elsa Tilkanen oli käynyt omat koulunsa: kiertokoulua, kansakoulua ja rippikoulun.

Sisällissodan jälkeen vuoden 1919 elokuussa juhlittiin häitä, kun Vilho Tilkanen oli löytänyt Lottien iltamista Elsan vaimokseen. Siitä alkoi Tilkasten tilan emännyys Karinaisissa.

Perhe kasvoi nelilapsiseksi, mutta 1940-luku toi mukanaan raskaita menetyksiä. Aviomies kuoli vuonna 1945. Pojista keskimmäinen kuoli keuhkotautiin vuonna 1941. Kahden pojan tie vei sotaan, heistä toinen kuoli keuhkotautiin 1947.

Tilkasiin jäi Elsa, tytär Anna-Liisa (Kristiinan äiti) ja poika Simo.

- Olin pikkupoika. Ikää 14 vuotta ja olin talon ainoa työmies. Piti lantaa viedä pellolle, enkä saanut edes ovia auki, Simo Tilkanen kuvailee.

Kaveri katraalle

Kun seuraava sukupolvi otti tilanhoidon käsiinsä jäi Elsa Tilkasella aikaa lapsenlapsille.

- Hän toi minutkin kouluun, pojanpoika Juha Tilkanen muistelee opintiensä alkua vuonna 1960. Isä oli vaihtunut pojaksi, ja polkupyörä oli vaihtunut autoon.

Elsa Tilkanen palasi hoitamaan äitiään Aleksandraa kotipaikkaansa Saarelaisiin - äitikin eli yli yhdeksänkymmenen ikäiseksi.

Lapsenlasten mukaan mamma oli väsymätön mehuretkien järjestäjä, peluri ja mökkikaveri. 70-vuotiaana hän laski muiden mukana vesikelkalla mäkeä ja vielä 100-vuotiaana muisti kaikkien syntymäpäivät.

- Toivoisin, että läheiseni osaisivat elää pehmeämmin. Juhlat ja huumori kuuluvat elämään työnteon ohella, kehotti Elsa Tilkanen 101-vuotiaana.

Suomen vanhimman titteli on helmikuussa 111 täyttäneellä Hilda Häkkisellä .

Vanhimmaksi elänyt suomalainen on väestötietojen mukaan Lempi Rothovius , joka oli kuollessaan 112-vuotias.

Jälkipolvi arvelee, että isomamman pitkän iän salaisuutena on usko ja yleinen optimismi; hän katsoo elämää eteenpäin.

Mikä 109-vuotiaan Elsa Tilkasen mielestä elämässä on tärkeää?

- Mä hunteeraan, Karinaisten-Tarvasjoen vanhainkodin vuoteella lepäävä Tilkanen sanoo, miettii ja vastaa, kun kysymys on toistettu vielä muutamaan kertaan.

- Se, että osaa laittaa hyvää ruokaa.

Sen hän on taitanut, vakuuttaa lapsenlapsenlapsenlapsen, lapsenlapsenlasten ja lapsenlasten puolesta poika Simo Tilkanen.

- Äidin laittamaa jauhelihasoosia kaipaan. Ja hän tekemänsä sekaleipä oli hyvää, ei semmoista saa enää.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.