Turun kukkulat tutuiksi kävellen

TS/Timo Jerkku<br />Harry Silfverberg kertoi historiasta kiinnostuneille turkulaisille reippailun lomassa mielenkiintoisia yksityiskohtia Turun historiasta.
TS/Timo Jerkku
Harry Silfverberg kertoi historiasta kiinnostuneille turkulaisille reippailun lomassa mielenkiintoisia yksityiskohtia Turun historiasta.

SANNA SUOPANKI

Jokainen turkulainen kaiketi tietää, että Turun palo sai alkunsa Aninkaistenmäeltä Puutorilta. Tarkemmin sanoen ruokakauppias Hellmanin talosta. Sieltä Pohjoismaiden tuhoisin palo levittäytyi rivakan tuulen avustamana koko Turkuun.

- Nimensä Puutori on saanut siitä, että täällä myytiin kaikkea puusta tehtyä tavaraa, opas Harry Silfverberg kertoo Aninkaistenmäen historiasta.

Puolalanmäellä seisoi ennen taidemuseota palotorni, josta myös kuulutettiin kaupunkilaisille tunnit. Yksityiskohtana Silfverberg kertoo, että Puolalanpuiston laidalla sijaitsevassa kerrostalossa oli Turun ensimmäinen hissi. Hissi oli pikkupoikien keskuudessa niin suosittu, että siihen täytyi laittaa lukko, että poikien huviajelut saatiin estettyä. Talon asukkaille oli hissiin omat avaimet.

Jos et ole huomannut, niin puistossa seisovalta Ystävyyden patsaalta on näkymät Airistolle ja Rymättylään saakka.

Missä on Hirttomäki

Puolalanpuistosta kierros jatkui Kakolanmäelle, jossa oli järjestetty pääsy muurien sisäpuolelle, mutta ei kuitenkaan vankilaan asti. Kakolanmäki sai oletettavasti nimensä siellä sijainneen hospitaalin mielisairaista. Vaikeiden epidemioiden aikaan mäkeä käytettiin myös hautausmaana. 150 vuotta sitten kukkulalle rakennettiin vankila, jonka graniitti louhittiin Kakolanmäeltä.

Samppalinnanmäelle perustettiin urheilupuisto 1893. Puistossa on järjestetty 16 maailmanmestaruuskisat. Puiston huippukausi oli tosin jo 1920-luvulla.

Samppalinnanmäen ja Vartiovuorenmäen välissä Kaskenmäen rinteessä toimi aikoinaan Turun Pyhän Olavin luostari, jonka dominikaanimunkit hoitivat sairaita ja opettivat ihmisiä. Luostarin tuhoutumisen jälkeen sen yläpuolelle rakennettiin suuri puutarha, johon perustettiin myös huvipuisto. Puutarha säästyi Turun palolta, mutta tulta pakenevat ihmiset talloivat istutukset.

Vartiovuorenmäki on Turun korkein kukkula. 1800-luvun alussa mäelle rakennettiin Turun akatemian observatorio, joka tosin jo 30 vuoden jälkeen siirrettiin Helsinkiin.

Sen jälkeen observatoriossa toimi merenkulkukoulu aina 1970-luvulle asti.

Kerttulinmäki on ensimmäinen kukkuloista, jonne asutus levittäytyi. Alunperin mäki tunnettiin Hirttomäkenä, jossa keskiajan lopulla asuivat vain mestaaja ja Pyhän Kerttulin huoltolan asukit ja henkilökunta. Viimeisen kerran turkulainen kohtasi elämänsä päätepysäkin hirttopuussa Turun linnan kapinan jälkeen 1800-luvun alussa.

Missä on Ryssänmäki

Reippailun viimeinen mäki, Yliopistonmäki, ei suinkaan ole kukkuloista vähäisin. Mäellä on vielä jäljellä pätkä sinne 1600-luvun alussa rakennettua luonnonkivistä tulliaitaa. Turun paloon asti mäkeä asuttivat kirkkoon ja ja Turun Akatemiaan liittyvien ammattien edustajat. Silloin mäki oli vielä nimeltään Ryssänmäki luultavimmin mäellä asuneen Jacob Rydzin mukaan. Kun mäelle rakennettiin vesilinna 1940, alettiin siitä käyttää nimeä Vesilinnanmäki. Ja kun 1920 perustetun Turun yliopiston ensimmäiset rakennukset nousivat mäelle 1950, sai se nykyisen nimensä.

- Olin juuri katsomassa teatterissa Mieletöntä Turun historiaa ja siinä puhuttiin näistä kukkuloista. Historia kiinnostaa, olin jo Pahaniemessä päivällä kulttuurikävelyllä, turkulainen Kirsti Rämö kertoo syitä osallistumiselleen Turun Ladun järjestämälle yhdistetylle kuntoilu- ja kulttuurikierrokselle.

TS/Timo Jerkku<br />Turkulainen Kirsti Rämö (oik.) tuli loimaalaisen ystävänsä Seija Salokankaan (kesk.) kanssa seitsemän kukkulan kävelylle oppimaan historiasta ja kuntoilemaan.
TS/Timo Jerkku
Turkulainen Kirsti Rämö (oik.) tuli loimaalaisen ystävänsä Seija Salokankaan (kesk.) kanssa seitsemän kukkulan kävelylle oppimaan historiasta ja kuntoilemaan.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.