TOTTI TOISKALLIO
Kalenterin kiirehtiessä kohti syksyä ja talvea alkaa lintujen syysmuutto kiihtyä. Elokuun lopulle ominaista liikehdintää edustavat hyönteissyöjälinnut, jotka siirtyvät kohti talvehtimisalueitaan sekä petolinnut, joiden kohdalla ollaan saatu nauttia myös harvinaisemmista lajeista.
Kahlaajat jatkavat edelleen muuttoaan ja piakkoin päästäänkin käsiksi nuorten kahlaajien päämuuttoon.
Elokuun loppupuolen pikkulintumuuttoa leimaavat pääskyjen lisäksi erityisesti kaksi lajia: metsäkirvinen ja keltavästäräkki. Molempien lajien massat poistuvat Suomesta elo-syyskuun vaihteessa matkatakseen Afrikassa sijaitseville talvehtimisalueilleen.
Sopivina aamuina saattaa Varsinais-Suomessakin samoilta jalansijoilta nähdä useita satoja metsäkirvisiä - selkein tuntomerkki tämän pienen linnun tunnistamiseksi taivaalta on sen sirahtava lentoääni, jota muuttavat linnut päästävät yhtenään.
Varsinais-Suomen viime päivien suurin metsäkirvissumma laskettiin 25.8. Turun Airistolla, jossa muutaman aamutunnin aikana etelään kiirehti yhteensä 333 lintua.
Pitkäpyrstöisen avomaiden ja rantaniittyjen lajin, keltavästäräkin, suurimmat summat lasketaan metsäkirvisestä poiketen usein ilta-aikaan.
Peltoaukeilla, rantaniityillä ja jopa kaatopaikoilla levähtävän keltavästäräkin summista mainittakoon Pöytyän Auvaisissa 24.8. lasketut 250 lintua.
Sekä keltavästäräkin että metsäkirvisen syysmuuttosummien suhteen Varsinais-Suomi jää armotta toiseksi läntiselle Uudellemaalle - torstaina 25.8. laskettiin Hangon lintuasemalla jopa 2 870 metsäkirvistä ja 1 369 keltavästäräkkiä.
Myös pääskyjen määrissä Hanko -muuttolintuja "imevänä" niemenä päihittää Varsinais-Suomen: Piikkiönlahdelle 24.8. kerääntyneet noin 800 haarapääskyä ja Dragsfjärdin Lövöllä 20.8. nähdyt 391 muuttavaa lintua eivät lukuina pärjää Hangon lintuaseman luvuille. 25.8. Hangon lintuasemalla, "Haliaksella" nähtiin 1 126 muuttavaa haarapääskyä ja jopa 6 185 räystäspääskyä!
Elo-syyskuun vaihteen perinteisiin ilmiöihin kuuluu myös itäisten pähkinähakkien vaellus Suomeen.
Tumman, sembramännyn käpyihin tykästyneen, närhen kokoisen pähkinähakin vaellukset vaihtelevat voimakkuudessaan suuresti vuosittain, eikä kuluvana syksynä päästäne huippusummiin. Varsinais-Suomessa alkusyksyn havainnot koskeneet lähinnä yksittäisiä lintuja.
Punajalkahaukat liikekannalla
Viime päivien mielenkiintoisin ilmiö harvinaisten lintujen saralla on ehdottomasti punajalkahaukkojen ilmestyminen maahamme. Vaikka lounaiskolkan pellot ovatkin toistaiseksi jääneet paitsi punajalkojen invaasiosta, on muualla Suomessa havaittu näitä harvinaisia pikkuhaukkoja runsaasti ja päivittäin tehdään useita havaintoja uusista linnuista.
Lähimmät punajalkahaukat ovat kuluvan viikon aikana vierailleet Siuntiossa, Espoossa ja Kirkkonummella.
Kuluneen viikon aikana Suomesta on ilmoitettu jo reilusti yli 40 punajalkahaukkaa ja kelien pysyessä sopivina voidaan piakkoin Varsinais-Suomessakin odotella syksyn ensihavaintoa.
Viime aikojen harvinaisimpia vierailijoita Varsinais-Suomessa ovat olleet petolintupuolelta mm. Mietoisissa 24.8. piipahtanut arosuohaukka ja 18.8. Uudenkaupungin kaatopaikan ylittänyt haarahaukka. Harvinaisin ja eniten kiinnostusta viime viikkojen aikana herättänyt vieras oli puolestaan Perniössä 18.-20.8. viihtynyt sininärhi.
Elokuun alkupuolella saatiin Turussa ja Naantalissa tutustua kaatopaikkojen antimiin tykästyneeseen nuoreen arokotkaan - keskiaasialaiseen suurharvinaisuuteen, joka on tavattu Varsinais-Suomessa alle kymmenen kertaa kautta aikojen.
