Viihde

Yliopistot tarvitsevat profiloinnin
lisäksi myös pitkäjänteisyyttä

TS/Natalia Kopkina<br />Rehtori Keijo Virtanen muistuttaa, että Turussa on annettu korkeinta opetusta jo 1200-luvulta lähtien, kun tänne perustettiin dominikaaniluostari.
TS/Natalia Kopkina
Rehtori Keijo Virtanen muistuttaa, että Turussa on annettu korkeinta opetusta jo 1200-luvulta lähtien, kun tänne perustettiin dominikaaniluostari.

Tiedebarometri 2004:n mukaan suomalaiset tuntevat suurta luottamusta yliopistoja kohtaan. Mutta ne nähdään enemmän taloudellisen kasvun vauhdittajina kuin ihmisten henkisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden edistäjinä.

Tähän laaja-alaisuuteen on kiinnittänyt huomiota myös Nokian pääjohtaja Jorma Ollila . Tekniikan ja teollisuuden lisäksi tarvitaan myös oman kulttuurin tuntemusta, josta ammentaa voimavaroja. Se luodaan humanismilla ja yhteiskuntatieteiden tutkimuksella, vaikka näitä aloja ei aina nyky-yhteiskunnassa näytetä arvostettavankaan.

- Yliopistoja vaaditaan tutkimuksessaan keskittymään olennaiseen. Mutta kuka tietää mikä on olennaista 20 tai 30 vuoden kuluttua. Sen vuoksi tarvitaan mahdollisimman laaja-alaista tutkimusta ja perussivistystä, vaikka yliopistojen on samanaikaisesti syytä profiloitua. Tässä työssä monitieteiset yliopistot erottuvat edukseen, tähdentää Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen.

Uunituoreella maailman parhaiden yliopistojen listalla Turun yliopisto sijoittuu jaetulle sijalle 203-300 ja Euroopassa sadan parhaan joukkoon.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luonnollisesti olisi hyvä, jos tutkijoidemme korkeatasoisia tuloksia pystyttäisiin hyödyntämään kotimaassa.

Mutta kun tutkimus on tuotteistettu, niin silloin ratkaisevat liike-elämän lainalaisuudet. Siitä on esimerkkejä Turussakin, viimeksi ksylitolitutkimukseen nojanneen Leafin makeistehtaan lopettaminen.

- Uudelleen aloitettu hammaslääkärien peruskoulutus ja oikeus antaa diplomi-insinöörin tutkinto ovat hyviä asioita ei yksin yliopistolle vaan koko Turun alueelle. Turun yliopiston monipuolisuus ja yhteistyö eri tahojen kanssa heijastuu myönteisesti ympäröivään yhteiskuntaan.

Virtanen muistuttaa, että turkulaiset saavat olla jatkuvasti tarkkana, kun linjauksia vedetään valtakunnallisesti.

- Suomeen on tulossa EMBL:n eli Euroopan molekyylibiologian laboratorion yksikkö. Ei ole mitään järkisyytä, miksi sen pitäisi mennä Helsinkiin. Yhtä hyvin sille löytyisi tilaa ja sopiva tieteellinen infrastruktuuri myös Turusta.

Käytännössä koko työuransa Turun yliopistossa tehnyt Keijo Virtanen luottaa varsinaissuomalaiseen kulttuurielämään. Se on vain vahvistunut, kun hän on ollut mukana suunnittelemassa Turun kulttuuristrategiaa ja laajemminkin kaupungin hyvinvointistrategiaa. Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -status luontuisi Turulle erinomaisesti.

Vaikka hallinto onkin vienyt suurimman osan rehtorin työajasta, niin aikaa on jäänyt myös oman tieteen alan opetukseen ja tutkimuksen seurantaan. Vuodesta 1995 lähtien hän on johtanut Itämeren alueen kulttuurisen vuorovaikutuksen ja integraation tutkijakoulua, ja viimeksi elokuun alkupuolella hän osallistui alansa tieteelliseen konferenssiin Yhdysvalloissa.

Vapaa-aikana rehtorin saattaa tavata lenkkipolulta tai kuuntelemassa vanhoja äänilevyjä.

Vastaanotto Turun yliopiston päärakennuksessa 29.8. klo 12-16. Muistamiset voi osoittaa Turun yliopistosäätiön Keijo Virtasen rahastoon, Liedon Säästöpankki tili 430910-2140990.

TIMO MOBERG