60 vuotta huomenna: "Sika-taiteilijasta" kypsyi
saaristolaisperinteen vaalija

TS/
TS/

Turkulainen kuvataiteilija Harro Koskinen aloitti taiteen tekemisen 17-vuotiaana. Vuosikymmenten varrella hän on käyttänyt töissään erilaisia tekniikoita sarjakuvasta litografiaan ja serigrafiaan, ja esinesommitelmista digitaalisesti käsiteltyihin valokuviin.

Parhaiten Koskinen muistetaan kuitenkin vuoden 1969 sika-aiheista teoksistaan. Eikä syyttä; onhan Koskinen Hannu Salaman ohella ainoa suomalainen taitelija, jota on syytetty jumalanpilkasta. Sikakrusifiksi , Sikamessias ja Sikavaakuna toivat syytteen myös Suomen vaakunan häpäisystä. Taiteilija ja työt hyväksynyt Nuorten näyttelyn jury tuomittiin sakkoihin.

Koskinen myöntää, että leimautuminen "sika-taiteilijaksi" harmitti aikanaan ankarasti. Ärtymys on kuitenkin mennyt ohi jo kauan sitten.

Sika syntyi Koskisen opiskellessa Turun piirustuskoulussa. Asetelmaharjoituksen materiaaliksi hän haki luita makkaratehtaan kaatopaikalta. Sieltä löytyi myös sian kallo, josta hän teki neliosaisen työn.

- Täytteeksi kuviin piirsin sikoja, jotka tekivät toisilleen sikamaisia asioita, kuten löivät toisiaan sialla, Koskinen muistelee.

Teatterimaailman kuuma nimi oli tuolloin Bertolt Brecht , jonka vieraannuttamis-käsitteeseen Koskinenkin oli tutustunut. Samoihin aikoihin kuvataiteeseen rantautuivat Atlantin takaa underground ja pop-taide. Nuoret radikaalit tekivät niistä aseen "liian paksusti voivaa porvaristoa vastaan". Koskisen ase sai sian muodon.

Haaste käräjille synnytti ristiriitaisia tunteita.

- Se oli pelottavaa. Jumalanpilkasta olisi voinut saada pitkänkin tuomion. Toisaalta se tietysti hiveli itsetuntoa. Myöhemmin olen ajatellut, että jos olisin arvannut seuraukset, olisin tehnyt työt paljon häijymmin.

Koskinen koetteli yhteiskunnan sietokykyä toisenkin kerran. Vuosina 1970-1972 valmistuneessa Suomalainen elämänmuoto -sarjassa hän kuvasi talouselämän kytkentöjä liikemerkkien avulla. Teoksissa Suomen lippu sulaa, palaa, vääntyy ja murenee muun muassa silloisen, vasta renkaistaan tunnetun Nokian ja Shellin logoista muodostuvien merien keskellä.

- Silloin sohaisin jo tarkoituksella, sanoo Koskinen sarjasta, jota hän itse pitää parhaimpanaan.

Syyte Suomen lipun häpäisystä kaatui Turun raastuvanoikeudessa äänestyspäätöksellä.

Liika on kuitenkin liikaa idealistisimmallekin maailmanmuuttajalle. Koskinen tunsi saaneensa "tarpeeksi turpiinsa" ja rupesi tekemään maisemakuvia. Ensin värikynillä ja pastellilla, myöhemmin valokuvia digitaalisesti käsitellen.

Muutto maaseudulle meren äärelle sytytti myös uuden intohimon, talonpoikaisveneet ja niiden historian. Taiteilijasta tuli käsityöläinen. Kuvataiteen tekeminen on ainakin toistaiseksi "hyllyllä".

- Monet ovat kauhistelleet, ettei taiteen tekemistä voi noin vain lopettaa. Itse en pidä sitä syntinä. Työni on aina lähtenyt sanomisen tarpeesta. Ellei sitä ole, on turha tehdä väkisin, sillä niin ei synny hyvää taidetta.

ANNELI TERVO

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.