60 vuotta huomenna: Äidinkielen opetuksesta
tieteenala muiden rinnalle

TS/Laura T‰ttil‰
TS/Laura T‰ttil‰

Äidinkielen Opetustieteen Seuran perustajalle, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen äidinkielen didaktiikan professori Katri Sarmavuorelle kirjoittaminen on jonkinasteinen pakko. Hän toteaa nyt 60 vuoden ja yli 350 julkaisun jälkeen, että aika oli juuri oikea Portailla -muistelmateokselle - niin paljon tapahtumia ja kirjoitettuja rivejä mahtuu jo elettyyn elämään.

- Pitkäikäisen suvun jäsenenä minulla on kyllä todennäköisesti aikaa elää vielä vaikka toinen samanmoinen jakso ja kerätä lisää muistoja, mutta ainahan voi sattua jotain, Sarmavuori sanoo.

Sarmavuorella on ollut äidinkielen didaktiikan professuuri Turun yliopistolla jo 25 vuotta. Hänen päätavoitteenaan tänä aikana on ollut nostaa äidinkielenopetus omaksi tieteenalakseen yleisen kasvatustieteen rinnalle. Taistelussaan hän sanoo kohdanneensa myös paljon vastoinkäymisiä.

- Uusi tiede saa ensin aina osakseen vastustusta. Vanhat pohjatieteet ovat vahvoja, eikä uudelle tutkimukselle anneta yliopistomaailmassa riittävästi tukea - oman tieteenalan oikeutusta ja tärkeyttä on jatkuvasti selitettävä, Sarmavuori lataa. Hänen mielestään tiedekunta oppiaineineen ei ole täysin toimiva, ellei tutkintouudistuksissa tehdä remonttia perustuksia myöten.

Sarmavuori toivoo pedagogiset opinnot suorittaneilta opiskelijoilta innokkuutta jatko-opiskeluun ja muistuttaa, ettei pohjatieteeseen palaaminen ole ainoa vaihtoehto pedagogisten opintojen jälkeen. Aineenopetuksesta ei ole vielä tehty väitöksiä, ja Sarmavuori kannustaa maisteriksi valmistuneita tarttumaan haasteeseen.

- Tässä elämänvaiheessa etsin ja toivon toki myös omalle työlleni jatkajaa, Sarmavuori myöntää.

Sarmavuori muistuttaa, että äidinkielen eri osa-alueita on paljon. Sadut ja luovan kirjoittamisen hän nostaa opetuksessa keskeiselle sijalle; niin myös opettajankoulutuksessa. Sarmavuori sanoo, että opinnoissa nyt pakolliseksi tulevat satukurssit ovat todennäköisesti monille mielekkäitä, ja ne voivat myös avata opiskelijalle tietä vaikka lasten- ja nuortenkirjailijaksi.

- Uusia anni swaneja tai kaarina helakisoja saattaa näin tulla esiin. Äidinkieli on tärkeimpiä oppiaineita koulussa, eikä aiheiden pintaraapaisu ainedidaktiikassa riitä, Sarmavuori kritisoi.

Katri Sarmavuori nauttii pitkistä lomista, koska silloin on aikaa tehdä omaa tutkimusta ja kirjoittaa runoja, mikä on hänelle myös terapiaa. Työtä Sarmavuori aikoo jatkaa vielä pitkään, mutta kuten Sykettä -runokirjan päättävä runokin kertoo, on oma merenrantahuvila, se norsunluutorni ja pilvilinna, pitkäaikainen haave. Sinne muutan -- Siellä viihdyn -- Sinne jään .

Syntymäpäiviään professori Sarmavuori viettää kotikaupungissaan Espoossa, Glimsin talomuseossa kello 13-15. Omatekoisten, kuusikerroksisten kakkujen tekoa Sarmavuori on harjoitellut jo kahdesti, ja nyt se alkaakin jo sujua mallikkaasti - vain kakkujen kuljetus muodostunee ongelmalliseksi.

HEIDI PYHÄLAHTI