Käsityöläisvisionääri
Raili Grönblom vaihtaa vapaalle

TS/Tiina Aalto<br />Raili Grönblomin eläkesuunnitelmat ovat vielä monin paikoin avoimia. - En halua tehdä liian suuria suunnitelmia. Haluan elää päivän kerrallaan, hän sanoo.
TS/Tiina Aalto
Raili Grönblomin eläkesuunnitelmat ovat vielä monin paikoin avoimia. - En halua tehdä liian suuria suunnitelmia. Haluan elää päivän kerrallaan, hän sanoo.

TIINA AALTO

Neljäkymmentäkolme vuotta sitten ei ollut muuta kuin visio toimivasta myymälästä, jonka ansiosta Turunmaan saaristolaiskäsityöläiset saataisiin pysymään työn ja leivän syrjässä kiinni.

Aloittelevaa putiikkia ylläpiti jo tuolloin yhdistys, Åbolands hantverk, joka palkkasi nuoren Raili Grönblomin vision lipunkantajaksi.

- Gullkronalla ei ollut tuolloin mitään omaa. Kaikki oli lainassa, tilat ja jopa minun kolmen kuukauden koeajan palkkani, Grönblom naurahtaa täpötäyden myymälän takahuoneessa.

- Tai siis oli meillä polkupyörä, hän muistaa äkkiä.

- Sillä minä poljin hoitelemassa liikkeen asioita. Hakemassa lankoja ja toimittamassa niitä sitten eteenpäin.

Vuosikymmenten saatossa koeajat muuttuivat elämäntyöksi, joka päättyy huomenna perjantaina.

Silloin Raili Grönblom ojentaa avaimet yhdistyksen uudelle toiminnanjohtajalle Eliisa Riikoselle.

- Se on sitten siinä. En aio jäädä kuljeksimaan liikkeessä, enkä millään tavalla tulla puuttumaan Gullkronan tulevaisuuteen.

Mutta miten se on mahdollista niin monen vuoden jälkeen?

- Sitä on minulta kyselty paljonkin. Uskon itse, että se onnistuu ihan hyvin. Kaikella on aikansa, hän toteaa hymyillen.

Tarjottava sitä mitä muualta ei saa

Suomessa käsityöläisillä ei ole varmasti koskaan teollistuneella aikakaudella mennyt erityisen hyvin. Nykyinen suurmassatuotanto ja ulkomailta tuotavat kankaat ja käsityötuotteet ovat entisestään niukentaneet suomalaisten käsityöläisten arkea.

  Ensimmäiset muutokset Raili Grönblom huomasi kuitenkin jo 60-luvulla, jolloin minimipalkkarajasäädökset muuttivat muun muassa saaristolaiskutojien työn kuvaa.

- Siihen asti kutojat olivat kutoneet työläitä ja hyvin ohuita kankaita hyvin ohuesta pellavasta. Kun minimipalkkaraja astui voimaan, jouduimme tuottavuutta lisätäksemme kudottamaan krouvimpia, paksummista langoista tehtyjä kankaita.

Niin kuin aina ennenkin, myös nykyään Gullkrona pyrkii satsaamaan valikoimassaan ainutlaatuisuuteen.

- Siihen, että myymälästä saa jotakin sellaista, mitä ei muualta saa. Uskon, että se on käsityöläisyyden liki pitäen ainoa elinehto kaikkialla Suomessa.

Turku vai Parainen?

Eläkepäiviensä viettämistavasta Grönblom ei vielä osaa sanoa.

- Sen olen päättänyt, etten tee mitään suuria suunnitelmia tulevaisuuden suhteen. Isäni rakensi aikanaan talon jäätyään eläkkeelle, mutta itse en usko ryhtyväni samaan.

Myös asuinpaikka on vielä avoimena. Grönblomilla sattuu olemaan kortteeri sekä Paraisilla että Turussa.

- Jos joutuisin valitsemaan minkä tahansa muun kahden paikkakunnan väliltä, osaisin sanoa vastauksen heti. Mutta Turku ja Parainen rinnakkain on vaikea asia. Luulen, että ainakin alkuun viihdyn Turussa enemmän, Grönblom pohtii.

Ihan kohta tuon sanottuaan hän alkaa nauraa ja ilmoittaa tapansa mukaan rempseästi.

- Mutta hautapaikkani on Paraisilla.