50 vuotta tänään: Viulu vei Manfredin mennessään

TS/Jane Iltanen<br />Manfred Gräsbeck ei ole mielellään yhtäkään päivää harjoittelematta.
TS/Jane Iltanen
Manfred Gräsbeck ei ole mielellään yhtäkään päivää harjoittelematta.

Viulutaiteilija Manfred Gräsbeckistä ei tullut muusikkoa suinkaan vahingossa - halutessaan hänen kotikasvatuksessaan ja opiskelussaan voi nähdä yhtymäkohtia vaikkapa Mozartiin ja Mendhelssoniin.

- Suvussamme on ollut lähinnä muusikoita, sotilaita ja pappeja, siinä Top 3, toteaa Gräsbeck, joka aloitti viulunsoittamisen nelivuotiaana.

Musiikki oli intensiivisesti läsnä Gräsbeckin lapsuudenkodissa, onhan hänen isänsä maineikas turkulainen säveltäjä, pedagogi ja kuoronjohtaja Gottfrid Gräsbeck . Myös kaikista Manfredin neljästä sisaruksesta tuli muusikoita. Folke on pianisti ja tutkija, Yvonne sopraanolaulaja ja kitaristi, Eva niinikään viulisti sekä perheen kuopus Solveig pianisti. Luonnollisesti Manfredin puolisokin työskentelee musiikkielämässä - Raija Lehtonen on urkuri ja pianisti.

- Beatlesin ja Abban ollessa suosionsa huipulla minä olin jo täysin uppoutunut klassiseen musiikkiin. Toisenlaisissa olosuhteissa olisin saattanut innostua jazzista. Mutta Mozart ja Sibelius, myöhemmin myös Bach veivät mennessään, toteaa Gräsbeck.

Kaiken kaikkiaan korkeatasoinen jazz on Manfredin mielestä aivan yhtä arvokasta kuin korkeatasoinen klassinen musiikki. Gräsbeckin varhaisimmat musiikkiin liittyvät muistot ovat tiiviisti sidoksissa kotikaupungin musiikkitapahtumiin, kaupunginorkesterin ja isän kuorojen Brahe Djäknar ja Thorakörenin konsertteihin sekä Turun musiikkijuhlien tapahtumiin.

Koulunkäynti sujui Gräsbeckiltä moitteettomasti, mutta se jäi musiikin jalkoihin jo varhain - hän lähti jo 14-vuotiaana Pariisiin keskittyäkseen pelkästään viuluun, jota hänelle opetti legendaarinen Christian Ferras.

- Kaupungin valinta oli luonnollinen, sillä äitini äiti oli pariisitar, ja olin tutustunut Pariisiin jo lapsena, Gräsbeck sanoo.

Ulkomailla vierähti toistakymmentä vuotta, kun hän opiskeli Pariisin lisäksi myös Kiovassa Olga Parhomenkon johdolla.

Viulun tiedetään olevan soittajalleen kaikista jousisoittimista vaativin suorastaan julmin työväline. Mitä kaikkea se taitajaltaan vaatii?

- Emotionaalista itsekuria, intohimoista asennetta ja hyviä vatsahermoja.

- Kuten maestro Jascha Heifetz joskus sanoi, vyötärö ratkaisee, Gräsbeck pohtii.

Hän lisää vielä, että viulistin on itse tiedettävä mitä haluaa, sillä kaikkia makusuuntauksia ei voi tyydyttää samanaikaisesti.

Musiikin lisäksi Gräsbeckiä ovat kiinnostaneet Wayne Dyerin kasvatuspsykologiset ideat, niin aikuisen itsekasvatuksessa kuin lasten kasvattamisenkin alalla.

- Dyerin ideat lähtevät siitä, että lapsi haluaa saada osakseen vanhempiensa huomion. Kun lapsi toimii oikein ja tekee hyvää, hän saa paljon ja rikasta palautetta. Jos hän taas toimii väärin ja esimerkiksi kiusaa toista lasta, tilanne pyritään sivuuttamaan mahdollisimman vähällä huomiolla. Se on siis nimenomaan kannustavaa kasvatusta.

Gräsbeck sanoo, ettei ole mielellään koskaan edes yhtä päivää harjoittelematta. Treenaaminen saattaa vetää vastaansanomattomasti puoleensa vaikka keskellä yötä.

- Tärkeää ei ole tuntimäärä vaan tehokkuus. Harjoittelu ei saa käydä yksitoikkoiseksi vaan soittaessa tarvitaan luovuuden pyhä henki.

MATTI LEHTONEN

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.