Vesipyssyt ampuvat kosteaa aatetta
HEIDI PYHÄLAHTI
- Joku sanoi minulle kerran, että mitä kumman järkeä on vesipyssyjen keräämisessä, ja kehotti keräämään oikeita aseita. Vastasin, että siinä nyt ei ainakaan ole mitään järkeä, kertoo Janne Erkki Laine , vannoutunut vesipyssy- ja seuramies. Jos pitää pyssyjä keräillä, niin sitten vesipyssyjä.
Laine on kerännyt erilaisia vesiaseita kymmenen vuoden ajan, ja kokoelmaan kuuluu jo nyt yli 200 yksilöä. Keräilyesineitä ei paljon käytetä, tosin öisillä jatkoilla on Laineen mukaan joskus saatettu hieman riehaantua ja kisailla naapureiden kauhuksi: kostea sotatila kun paisui rappukäytävään asti.
Suuret vesitykit vakuuttavat, mutta kokoelman varsinainen erikoisuus on ääniohjautuva, kompressorikäyttöinen vesiasejärjestelmä, jota Suomesta tuskin on mistään saatavana. Sotatilanteessa vehkeen päällekokoaminen kuitenkin saattaisi kestää ratkaisevan kauan.
Laineella vesipyssyjä on keittiössä, hyllyillä, seinillä ja suihkuverhon taskuissa. Minkä keräilijä luonteelleen mahtaa: ensimmäisen pyssyn ostettuaan Laine oli täydellisesti koukussa.
- Tämän yksilön pikkuserkku toi Tukholmasta, kun tiesi mikä oireyhtymä minua vaivaa, Laine sanoo taputellen monenkirjavaa, futuristisesti muotoiltua asetta.
Värit eivät ole räikeitä vain silmänruuaksi, vaan vesiaseiden on selvästi erotuttava oikeista. Ja kyllä ne erottuvatkin, edukseen.
Vanhin Laineen vesiaseista on 1970-luvulta, uusin on upouusi. Yhä Lainetta vaivaa vuosia sitten tyhjätaskuna tehty kirpputorireissu: upea tv-sarja Myrskylintujen teemavesipyssy jäi saamatta. Vastaavaa aarretta ei Laine olekaan sitten sen koommin nähnyt; kokoelmassa olevat hienot Star Wars-, Hämähäkkimies- ja Ninjakilpikonna-vesiaseet ovat harmiin laiha lohtu.
- Mutta olen tässä vääntänyt 3D-mallinnosta, ja suunnitellut itse monia uusia malleja. Siitä vain sitten jyrsisi CNC:llä aina uudenlaisia vesiaseita, Laine, leipätyöltään graafinen suunnittelija, haaveilee pilke silmäkulmassaan.
- Kun kerran sekoillaan, niin sekoillaan kunnolla.
Laineen vaikuttavasta kokoelmasta kiinnostui myös Down By The Laituria järjestävä tiimi. Vesiasenäyttely on esillä Turun ylioppilasteatterissa, ja siihen on suunniteltu teemaan sopiva vetinen äänimaailma. Myös sponsorien tarjoamien uusimpien aseiden testirata on näyttelyvieraiden käytössä.
Kansalaisjärjestöjen Amnesty internationalin ja Oxfamin yhteinen Control Arms -kampanja on sekin vahvasti mukana näyttelyssä: vesipyssyt ampuvat lempeää aatetta aseviennin rajoittamisen ja valvonnan lisäämisen puolesta.
- Oli upeaa, että minä, vesipyssyni ja Amnesty löysimme sattumalta toisemme, Laine sanoo vakavoituen.
Ylioppilasteatterin näyttelyssä on aineksia maailman suurimmaksi vesiasenäyttelyksi, mutta Laine ei uskalla vielä ihan käsi sydämellä sitä suurimmaksi sanoa. Jos muuan hollantilainen vesiasekeräilijä vastaa Laineen posteihin ja lainaa kokoelmansa helmiä Turkuun, on näyttely ehdottomasti suurin.
Sitä Laine vain kovasti harmittelee, ettei saanut huudettua itselleen nettihuutokaupasta tämän hetken suurinta vesitykkiä Monster XL:ää, jossa on kokonsa vuoksi jopa jalkatuki. Myyjä kun ei suostunut myymään asetta Amerikan ulkopuolelle: taisi tulli pelottaa Amerikan pyssymiestä. Katkera tappio oli vain nieltävä, ja keskityttävä eurooppalaiseen tarjontaan.