Hengittävä ruokokatto
kestää ja säästää

TS/Marttiina Sairanen<br />Järviruokoniput juntataan ruoteen ja rautalangan väliin. Virolainen Siim Sooster (oik) opastaa anjalankoskelaista Olli Reposta ruokokaton teossa.
TS/Marttiina Sairanen
Järviruokoniput juntataan ruoteen ja rautalangan väliin. Virolainen Siim Sooster (oik) opastaa anjalankoskelaista Olli Reposta ruokokaton teossa.

PÄIVI OJANPERÄ

Onko se tiipii vai onko se olkimaja? Perusmökki se ei ainakaan ole.

Neljä miestä kiipeilee oudonnäköisen rakennelman seinämillä Airiston loma-asuntomessualueella. Lähellä kohoaa vieri vieressä messualueen mökkejä, joista olkisen oloinen rakennelma eroaa eksoottisuudellaan.

Miehet junttaavat tamppilaudalla kattoon koko ajan lisää materiaalia, joka osoittautuu lähemmässä tarkastelussa järviruo'oksi. Ylimmäisenä päällysmiehenä rakennelman huipulla häärii virolainen Siim Sooster , joka on tullut esittelemään suomalaisille kurssilaisille, miten järviruo'osta syntyy ruokailukatos.

Kuivatut järviruokoniput on tuotu Viron Hiidenmaalta. Yhtä ruokailukatoksen neliötä kohti on varattu 10 nippua ruokoa.

Ruokoa kasvaa Suomenkin rannikolla kiusaksi asti, mutta materiaalia ei meillä ole juuri opittu hyödyntämään. Nimestään huolimatta sama ruoko kasvaa järvien ja merten rannoilla.

Vähimmäiskulma 45 astetta

- Ruokailukatos on viikon työ neljälle viidelle ihmiselle, Sooster kertoo.

Katos onkin juuri sopiva urakka viikon kestävällä kurssilla, jonka järjestäjänä on Kotkan-Haminan seudun yrityspalvelu.

Valmistuttuaan järviruokokatos on yksi messualueen kohteista. Ruokorakentamisessa aiotaan järjestää myös pienimuotoisia työnäytöksiä messuilla, jotka käynnistyvät kesäkuun puolivälissä.

Soosterin mukaan hyvä ruokokatto kestää 70-80 vuotta. Materiaalin etuihin kuuluu lisäksi se, että ruoko on ekologinen ja hengittävä.

Tasakattoa järviruo'osta ei kuitenkaan sovi tehdä.

Projektipäällikkö Martti Nakari Kotkan-Haminan seudun yrityspalvelusta kertoo, että järviruokokaton jyrkkyyden on oltava vähintään 45 astetta, jolloin lumi ei pysy katolla. Suomeen pätevät Nakarin mukaan jokseenkin samat niksit kuin Viroon.

- Meidän sääolosuhteemme ovat suunnilleen samanlaiset kuin Hiidenmaalla ja Saarenmaalla, joissa järviruokoa eniten käytetään, Nakari kertoo.

Neuvostoaikaan ruokorakentaminen miltei katosi Virosta kokonaan, mutta nyt ruoko elää uutta tulemistaan.

- Se on vähän kuin trendi. Järviruo'osta tehdään omakotitalojen, kesämökkien, baarien ja ravintoloiden kattoja, Sooster kertoo.

Ruokobisnes pyörii Virossa jo niin vinhoin kierroksin, että järviruokoa viedään kattorakennusmateriaaliksi Hollantiin Saksaan ja Pohjoismaihin.

Vaihtoehto oljelle

Suomenlahden eteläpuolella ruo'osta on muodostunut Nakarin mukaan luksustuote, jolla saadaan tehtyä hyvin näyttäviä rakennuksia.

Ruokokatto maksaa Nakarin laskujen mukaan noin 20-30 prosenttia enemmän kuin tavallinen peltikatto.

- Suomessa on lähdetty liikkeelle vapaa-ajan rakennuksista, Nakari luonnehtii.

Suomessa ruokorakentamisella ei ole yhtä vahvoja perinteitä kuin Virossa.

- Meillä on tehty kattoja perinteisesti rukiin oljista. Viimeiset olkikatot tehtiin kuitenkin varmaan 50 vuotta sitten, Nakari arvelee.

Ruokorakentamisen imago ei Suomessa ole ainakaan vielä kovin ylevä.

- Ihmisille tulee mieleen lähinnä afrikkalainen savimaja, Nakari naurahtaa.

Turkulainen Henna Lintunen osallistui Paraisten ruokokattokurssille osittain ammatillisesta mielenkiinnosta, sillä hän työskentelee rakennusrestauroijana.

- Ruoko on tosi hauska materiaali ja hyvä vaihtoehto ruisoljelle, Lintunen määritteli.

TS/Marttiina Sairanen<br />Järviruokoniput on tuotu Paraisille Virosta, jossa ruokobisnes pyörii vinhoin kierroksin. Materiaalia viedään Virosta rakennusaineeksi Hollantiin, Saksaan ja Pohjoismaihin.
TS/Marttiina Sairanen
Järviruokoniput on tuotu Paraisille Virosta, jossa ruokobisnes pyörii vinhoin kierroksin. Materiaalia viedään Virosta rakennusaineeksi Hollantiin, Saksaan ja Pohjoismaihin.