Viihde

Kirjastotontin arkeologiset löydöt yllättivät tutkijat

TS/Jonny HolmÈn<br />Kaivausten löytöihin voi tutustua pääkirjaston aulaan avatussa näyttelyssä, jossa löydöksistä kerrotaan kuvin ja esinein. Tutkija Aki Pihlman esitteli näyttelyä perjantaina.
TS/Jonny HolmÈn
Kaivausten löytöihin voi tutustua pääkirjaston aulaan avatussa näyttelyssä, jossa löydöksistä kerrotaan kuvin ja esinein. Tutkija Aki Pihlman esitteli näyttelyä perjantaina.

MARIANNE TIKKA

Turun kaupunginkirjaston tontin arkeologisissa kaivauksissa tuli esiin odotettua enemmän, jopa 20 000, esinelöytöä. Toukokuussa 2003 alkaneissa ja helmikuussa 2005 loppuneissa kaivauksissa tutkittiin yhteensä 1 380 neliömetrin alue, josta puolet on vanhan kirjastorakennuksen alla.

Kaivaukset vaativat työryhmältä 23 henkilötyövuoden veroisen työn.

- Löytöjä tuli enemmän kuin osasimme odottaa. Lisäksi luulimme vanhimpien kulttuurikerroksien olevan 1400-luvulta, mutta vanhimmat olivatkin 1300-luvun lopulta, kertoo Turun maakuntamuseon tutkija Aki Pihlman .

Tutkitun alueen kirjastorakennuksen puoleisesta osasta saatiin esiin muun muassa 1500-luvulle kuuluva nahanparkitsemissammio, 1700-luvulle kuuluva puinen viemäri sekä mahdollisesti osia Broberginkujasta.

Se yhdisti Kuningattarenkadun eli nykyisen Linnankadun Aurajoen rannassa sijaitsevaan lastauslaituriin. Lisäksi esiin saatiin neljän keskiaikaisen puurakennuksen jäännökset.

Mysteerinen laskuraha

Tutkija Tapani Tuovisen mukaan eräs tärkeimmistä tuloksista on se, että nykyinen kirjaston tontti olisi joskus sijainnut Aninkaisten saarella.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Nykyisen Linnankadun kohdalla kulki Aurajoen haara, joka erotti Aninkaisten saaren. Sen rantaan rakennettiin puisia rakennuksia. Vanhin silta on vuodelta 1414, mutta kaupunkiasutusta oli paikalla aikaisemminkin.

Eräs mielenkiintoisista löydöksistä on myös Aurinkokuninkaan kuparinen laskuraha, joka kaivettiin 1700-luvun kerroksesta. Rahaa käytettiin apuna yhteenlaskutoimituksissa samalla tavalla kuin myöhemmin helmitaulua.

Sitä, miten raha on Turkuun kulkeutunut, ei ole tietoa. Mysteerinen raha on osa suurempaa valuuttavalikoimaa, vaikka sitä ei maksuvälineenä käytettykään.

- Rahat on yksi tärkeistä löytöryhmistä, koska niiden perusteella voidaan tehdä melko tarkkoja havaintoja. Vanhimmat rahat ovat 1500-luvulta, Tuovinen kertoo.

Ruokatavoista havaintoja

Vaikka keskiaikainen Turku olikin puukaupunki, havaintoja on tehty myös kivitaloista. Yksi niistä on kivitalo tiiliseinineen ja luonnonkivilattioineen. Talon sisällä on myös huone, josta löytyi jykevä puupöytä.

Ruokatapoihin liittyen on tontilta tehty useita löydöksiä. Ohuesta värittömästä tai vihreästä lasista tehdyt keskiaikaiset pikarit olivat Aurajoen rantatontin porvareiden ostoksia ulkomaisilta kauppiailta. Suomessa lasia valmistettiin tietojen mukaan vasta 1680-luvulla Uudessakaupungissa.

Arkipäivän esineistä savipata ja työkalujen teroittamiseen tarkoitettu hioinkivi olivat käytössä satoja vuosia käytännöllisyytensä takia. Tosin esinevalikoima luonnollisesti kasvoi ajan kuluessa. Keskiaikaisena uutuutena näyttelyssä mainitaan kivisaviastiat, vaikkakin tuolloin ruokapöytää täyttivät suurimmilta osin puiset välineet.

Ja ettei kulkija vain eksy suunnasta, on näyttelyssä esillä myös 1700-luvun yksityiskohtainen kartta Turusta.

Näyttely arkeologisista kaivauksista esillä kirjaston aulassa 12.8. saakka.

TS/Jonny HolmÈn<br />Keskiaikana uutuutena olivat kivisaviastiat ja lasiset pikarit. Osa kaivausten helmistä löytyy kirjaston aulan vitriinistä.
TS/Jonny HolmÈn
Keskiaikana uutuutena olivat kivisaviastiat ja lasiset pikarit. Osa kaivausten helmistä löytyy kirjaston aulan vitriinistä.
TS/Jonny HolmÈn
TS/Jonny HolmÈn