Viihde

Vuoden kierto ajan virrassa

TS/Tuula Heinilä<br />Kirsti Manninen pistää lypsimiä peltiselle lehmälle lypsyasemalla. Pellikki paljastaa sisimpänsä.
TS/Tuula Heinilä
Kirsti Manninen pistää lypsimiä peltiselle lehmälle lypsyasemalla. Pellikki paljastaa sisimpänsä.

EEVA SUOJANEN

Punaisessa talossa Turku-Tampere -tien tuntumassa on viime päivät kuhistu kuumeiseen tahtiin, kun näyttelyä on viimeistelty.

  Museonjohtaja Juha Kuisma henkilökuntineen vakuuttaa, että avauskunnossa ollaan huomenna kymmeneltä, jolloin ensimmäiset katsojat pääsevät sisään.

  Kesän aikana näyttely kuitenkin täydentyy.

Maatalouden valtakunnallinen museo Sarka tarjoaa nähtävää, koettavaa ja kokeiltavaa tiiviissä paketissa.

Esihistoriasta nykypäivään

Sarka-museon perusnäyttely kuljettaa katsojan ajan virrassa esihistoriasta nykypäivään. Sarkajoen kylän muutosta esitellään havainnollisissa pienoismalleissa noin 3000 vuoden matkalta.

  Ensimmäisestä asumuksesta joen varressa kylä kasvaa ja muuttuu niin kristinuskon tulon, isojaon kuin EU:n myötä. Mäellä, jonne pakanallisena aikana haudattiin vainajat, komeilee nyt kännykkätukiasema, entisen torpan mailla on nyt golfkenttä.

Maatalouden elämää seurataan vuoden kiertona, kynttilänpäivästä kekriin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vuoden kiertokulussa nähdään rinnan vanhat ja nykyiset ajat, työkalujen ja menetelmien muutokset, mukavasti tarinoituina.

Tuoksuja ja tekniikkaa

Vanhat koneet ovat kiehtovia, ja niiden voi ennustaa muodostuvan museon vetonauloiksi. Onhan siellä mahtava Kullervo, ensimmäinen suomalainen traktorintekele. Siitä ei tullut sarjatuotetta, kuten pikku Jehusta, ensimmäisestä Valmetista. On siellä vanha säksättävä puimakone ja uudemman ajan ihme: leikkuupuimuri pikku-Sampo.

Kierroksella voi paitsi katsella, myös haistella. Kaski tuoksuu ja lanta haisee - tosin kumpikaan ei aivan aidosti. Näyttelyn esineitä ei ole lupa hipelöidä eikä hypistellä, mutta omin käsin voi koettaa kangaspuissa kutomista tai mitata hevosvoiman.

Museon pihalle tulee traktori, jonka pukille voi kiivetä ja leikkiä farmaria.

Maitolaiturilla voi käydä kuulostelemassa maitolaiturimuisteloita ja heinäladossa voi seurata, miten Tauno Palo kaataa Malviinan - Suomi-filmiltä tosin. Museon ison palokuorman vuoksi heiniä ei latoon ole saanut tuoda, joten heinälatoromantiikkaa ei voi omakohtaisesti kokeilla. Vanhan myllyn hämyssä kuullaan vaarin jutustelevan myllymatkoistaan.

Tai kun pistää päänsä lehmän parteen, voi katsella altapäin lasin läpi kuvattua videota, miten lehmä, hevonen, sika ja lammas appeensa nauttivat.

Ihan tiedoksi vaan: lehmä ei käytä heinän katkaisuun hampaitaan, vaan kietaisee korren poikki kielellään.

Lomakkeita ja lumoa

- Enimmillään, vuonna 1961, Suomessa oli liki puoli miljoonaa maatilaa. Nyt lähes saman verran on kesämökkejä. Se kertoo maaseudun kaipuusta, pohtii museon käsikirjoittajana toiminut Kirsti Manninen.

- Ihmiset ovat kiinnostuneita maaseudusta ja maataloudesta, vaikka se onkin monelle kiehtovaa eksotiikkaa. Sitä on niin vanhoissa ajoissa kuin nykypäivässä. Nykypäiväpuolella nähdään, miten isäntä voi keittiön monitorista seurata poikimista navetassa - tai millaisen määrän EU-lomakkeita hän joutuu täyttämään.

Sarka-museo haluaa olla maatalouden Heureka. Se ei ole pelkkä vanhojen esineitten kokoelma - vaikka vanhat esineet ovatkin tosi kiinnostavia. Tietotekniikkaa on runsaasti; tietoja ja kokemuksia voi sen avulla syventää ja leventää.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomen maatalousmuseo Sarka avoinna 1.6. lähtien, kesäaukiolo päivittäin 10-19. Osoite Vanhankirkontie 383, 32200 Loimaa. Lisätietoja www.sarka.fi.

TS/Tuula Heinilä<br />Kullervo oli ensimmäinen yritys suomalaiseksi traktoriksi. Sarjatuotetta siitä ei tullut.
TS/Tuula Heinilä
Kullervo oli ensimmäinen yritys suomalaiseksi traktoriksi. Sarjatuotetta siitä ei tullut.
TS/Tuula Heinilä<br />Näyttelypäällikkö Mia Juva ja olutkannu. Kannu on lainassa Kansallismuseolta.
TS/Tuula Heinilä
Näyttelypäällikkö Mia Juva ja olutkannu. Kannu on lainassa Kansallismuseolta.