Viihde

Hyvää oloa sydämiin
Qwenselin talon yrttitarhasta

TS/Ulla Kudjoi<br />- Qwenselin talon pihalla kasvatettiin lääkeyrttejä jo 1700-luvulla, kertoo tutkija Tuula Sainio.
TS/Ulla Kudjoi
- Qwenselin talon pihalla kasvatettiin lääkeyrttejä jo 1700-luvulla, kertoo tutkija Tuula Sainio.

PIIA HEIKKINEN

Lipstikat, raparperit ja sydämenvahvistusyrtit kukoistavat Aurajoen tuntumassa Apteekkimuseon ja Qwenselin talon suojatussa pihapiirissä. Samoja kasveja viljeltiin jo 1700-luvulla, kun talossa asui Suomen kirurgian isä Josef Pippingsköld . Qwenselin talo on Turun vanhin omavaraistalouden ajalta täydellisenä säilynyt porvaristalo.

30 vuotta Qwenselin talossa perheineen elänyt ja työskennellyt Pippingsköld (1760-1815) oli käytännönläheinen kansanvalistaja, joka pyrki ehkäisemään tauteja jo ennalta.

- Hänen aikanaan puutarhat tulivat muotiin. Uutuuskasvit rantautuivat Suomeen, kun professorit vaihtoivat ulkomailla käydessään kasvien taimia ja siemeniä. Sanottiin, että professoreilla oli aina multaa kynsien alla, kertoo tutkija Tuula Sainio.

Pippingsköldin porvarisperheellä kasvoi omassa pihassaan ainakin yhdeksän omenapuuta. Lisäksi mies viljeli kasvilavoilla lääkekasveja, kuten porkkanaa, piparjuurta ja perunaa.

- Nauris oli yhä kansan suosiossa, mutta Pippingsköld otti perunanviljelemisen edistämisen sydämenasiakseen, sanoo Sainio.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Apteekkimuseon ja Qwenselin talon kesän tapahtumat liittyvät läheisesti Pippingsköldin elämäntyöhön. Toukokuussa aloitetaan taimikoululla, missä kerrotaan vanhoista lääkekasveista.

- Aiheena ovat 1775 farmakopean viljellyt yrtit. Yhteensä yrttejä on satakunta, mutta meillä ei ole valitettavasti kaikkia nähtävillä. Siemenistä viljellyt ovat lähteneet kehittymään aika huonosti, joten suurin osa on tuotu tänne taimena, toteaa Sainio.

Lapset voivat kesällä tutustua vanhoihin yrtteihin muun muassa piirtämällä lääkekasveja ja ihmisen anatomiaa. Aikuiset harjoittelevat kielikoulussa lääketieteellistä ja farmaseuttista latinan sanastoa.

- Museon pulloissa on latinankieliset etiketit, joten ajattelimme kertoa tarkemmin rohdoksista. Koulussa opitaan ainakin kukan ja juuren latinankieliset vastikkeet, lupaa Sainio.

Luontokoulu suuntautuu puolestaan tänä vuonna Turun Itäharjulle.

- Siellä on ollut 1700-luvulla rohdos- ja tupakkaviljelmiä. Nyt katsomme, löytyykö vanhoja kasveja enää yhtään, sanoo Sainio.

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Läntinen Rantakatu 13, Turku, avoinna joka päivä klo 10-18. Liput 3,40 e/ 2,70 e (opiskelijat)/ 2,60 e (lapset).