Nimikkoleivoksessa maistuu maine

PIRJO VISMANEN

Tänään syödään runeberg. Kansallisrunoilija ei kuitenkaan ole ainoa kuuluisuus, jonka maine ja muisto elävät leivoksessa. Poskeensa voi pistää makeaa napoleonista minnaan ja masariinista mannerheimariin.

Leivosten nimeäminen kuuluisuuksien mukaan oli 1800-luvun Euroopassa suoranainen muotivirtaus.

Suomessa nimikkoleivoksen sai ensimmäisenä Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I . Vaaleanpunaisessa aleksanterissa on kahden murotaikinalevyn välissä vadelmahilloa, päällä kerros omenamarmeladia ja sokerikuorrute. Vuonna 1818 Helsingissä luotua leivosta myydään edelleen.

Leivosten historiaan perehtynyt etnologian professori Bo Lönnqvist liittää nimikkoleivokset vahvaan henkilökulttiin.

Aleksanteri I oli Suomessa hyvin suosittu; hänhän antoi Porvoon valtiopäivillä Suomelle autonomian, jonka turvin suomalaiset saattoivat aloittaa kehityksensä täysivaltaiseksi kansakunnaksi. Leivoksen lisäksi hänen mukaansa nimettiin täällä muun muassa katuja ja kirkkoja.

Myös runebergin torttu tuli markkinoille juuri samaan aikaan, kun Runeberg -kultti oli kukkeimmillaan.

Leivosvalikoimaan pääsivät 1800-luvulla maisteltaviksi myös keisari Napoleon III, kardinaali Mazarin, kuningatar Victoria, keisari Wilhelm, kruununprinsi Rudolf, ruhtinas Metternich, kansleri Bismarck, tiedemies Humboldt, marsalkka Radetzky, näyttelijä Sarah Bernhardt ja kuningas Kustaa II Adolf.

Useimmat aika toi, aika vei, mutta ainakin napoleoneja ja masariineja saa Turustakin edelleen.

Myöhemminkin nimikkoleivoksia on luotu, mutta yleensä johonkin juhlaan liittyen.

Kirjailija Minna Canth antoi nimensä leivokselle vuonna 1994, 150-vuotisjuhlavuonnaan. Kuopiolainen Truben leipomo valmistaa minnaa maaliskuussa Canthin syntymäpäivän aikoihin, kesällä turistikautena sekä tilauksesta.

Muutama vuosi sitten yritys toi markkinoille kuopiolaisen valokuvaajan Viktor Barsokevitschin mukaan nimetyn suklaaleivoksen, joka on edelleen hyvin suosittu.

Myös arkkitehti Alvar Aalto sai satavuotissyntymäpäivänsä kunniaksi oman leivoksen vuonna 1998, mutta se jäi hetken nautinnoksi.

Kun Helsingin kaupunki vietti pääkaupungiksi tulonsa 175-vuotisjuhlaa vuonna 1987, julistettiin leivoksensuunnittelukilpailu. Elanto loi silloin Aurora-leivoksen, jotka on nimetty tunnetun 1800-luvun seurapiirirouvan, Aurora Karamzinin mukaan.

Vuonna 1930 Elanto kunnostautui tuomalla tiskiin poliitikko Väinö Tannerin mukaan nimetyn Väinön kakun - mutta pekkaa pahemmaksi ei jääty Pohjanmaalla. Seinäjokelaisen konditorian kerrotaan samalla vuosikymmenellä valmistaneen leivosta, joka oli nimetty lapuanliikkeen johtajan Vihtori Kosolan mukaan. Tätä tietoa ei kuitenkaan ole voitu varmistaa oikeaksi.

Turun leivoskulttuurissa kuuluisuksien nimillä ei juuri ole pelattu. Yksi Suomen tunnetuimmista kakuista sentään on kotoisin Turusta, nimittäin Ellen Svinhufvudin kakku. Mantelimarenkipohjainen tuhatlehtikakku maistuu yhä turkulaisille, vaikka sitä nykyään valmistetaankin Helsingissä.

Lähde: Bo Lönnqvist: Leivos. Tutkielma ylellisyyden muotokielestä.