SINIKKA ESKOLA
Kun Aasian katastrofin mittasuhteet alkoivat selvitä, tulvi soittoja Sri Lankassa sijaitsevaan orpolasten Ruth-kotiin taukoamatta. Ennen pitkää yhteydet ulkomaailmaan katkesivat ja heikkenivät. Puhelut tukkivat Suomessa myös Ruth-kodin perustajan ja hallituksen puheenjohtajan Sirpa Peltosen sähköpostin ja puhelinvastaajan. Olisivat tukkineet kännykänkin, mutta se ei ollut matkassa. Nimittäin Sirpa Peltonen oli tapahtumahetkellä juuri Sri Lankassa, mutta onnekseen saaren säästyneellä puolella.
- Luonnollisesti orpolasten suomalaiset kummit halusivat heti tietää, miten on käynyt Ruth-kodille, lapsille, hoitajille ja myös minun perheelleni, toteaa Sirpa Peltonen.
- Huomasimme tapahtumahetkellä vedenpinnan jonkin verran nousseen, muttei hälyttävästi. Vasta seuraavana päivänä rannoille alkoi ajautua kaikenlaista tavaraa. Silloin jo tiesimme, miten vakavasta tilanteesta oli kyse.
Ruth-kodilla ei ollut hätää, sillä se sijaitsee kaksi ja puoli kilometriä rannikolta sisämaahan. Mutta Sirpa Peltosella oli huoli myös työntekijöistä ja heidän perheistään. - Kolmen työntekijän kodit tulva vei.
Katastrofi aiheutti kuitenkin välittömästi paineita myös Ruth-kotiin, koska orpolasten määrä kasvoi räjähdysmäisesti. Sirpa Peltonen ja Ruth-kodin johtaja Huxley Barthelot kutsuttiin neuvotteluihin sosiaaliministeriöön. He totesivat voivansa sijoittaa Ruth-kotiin 5-10 lasta välittömästi, jos saavat taloudellista tukea Suomesta. Määrää voidaan lisätä, jos Ruth-kodin vanhemmille lapsille löytyy pitkään haussa ollut nuorisokoti.
Niinpä taloudellista tukea ja kummeja kaivataan kiireesti lisää. Turun seudulla kummeja on tällä hetkellä viitisenkymmentä. Kummius tarkoittaa 35 euron suuruista kuukausivelvoitetta. Ruth-kodissa lapset koulutetaan ammattiin ja he muuttvat pois vasta aikuistuttuaan. - Näin haluamme olla mukana kestävässä kehityksessä, toteaa Sirpa Peltonen.
Lisätietoja www.ruth-koti.com
