Professori, tutkija Jukka Kemppinen istahtaa pöytään kantakahvilassaan, tilaa tuplaespresson, sytyttää piipullisen, puhuu fiksuja tunnin ajan (riisumatta talvitakkiaan), katsoo sitten kelloonsa ja poistuu päivän töihin.
Tarjoilija huutaa perään ja saa maksun espressosta.
Oikein virkistävä, hauska kokemus.
Kemppisen monialaisuus ja impulsiivisuus tunnetaan: oikeustiedettä, historiaa, runoutta, työtä tuomioistuimissa, kulttuurikritiikkiä, sarjakuvia, asianajoa, käännöksiä. Ja mitä muuta tahansa.
- Olen aina lukenut paljon, laidasta laitaan, vaikka 60-luvulla suoritin vain juristin tutkinnon ja senkin liian nopeasti. En ehtinyt silloin tenttimään niitä muita.
Laaja-alaisuus seuraa mukana sekä äidin että isän perintönä, Kemppinen selvittää savupilven keskeltä. Hän luettelee monia vanhemman polven sukulaisiaan, jotka hallitsivat useampia eri ammatteja.
Kemppisellä kulkevat luontevasti limittäin jatkosodan rahoituksen pohdinta, runoilija Catulluksen suomennosongelmat, Suomen oikeustieteen tila tai dekkarikirjallisuus.
Otetaan vaikka dekkarit, mistä niiden suosio kumpuaa?
- Yksinkertainen selitys. Poliisiromaanien teemoina ovat kärsimys, syyllisyys, kuolema, samat joita Sören Kierkegaard vatvoi teoksissaan 1800-luvulla. Hitusen pidättyvä suomalainen mies käsittelee niitä poliisiromaania lukiessaan tai kirjoittaessaan.
Kemppinen arvostaa poliisiromaania lajina. Hän muistuttaa, että Henning Mankell on Ruotsin ja Euroopan luetuin kirjailija, "kenties myös loistavin kirjailija".
Pitkällä kokemuksellaan korkeimman oikeuden ja hovioikeuden työstä Kemppinen kiittää Suomen poliisi- ja oikeuslaitosta.
- Täällä työskentelee maailman paras poliisi. Nykyään täällä on myös uskomattoman hyvät tuomioistuimet, jotka ovat nousseet siitä alennustilasta, johon ne vajosivat sotien aikana ja niiden jälkeen.
Kemppinen tuntee aiheen, sillä väitöskirjassaan (1992) hän tutki korkeimman oikeuden, yhteiskunnan ja kansan suhdetta pitkällä tarkasteluvälillä.
Hänen mukaansa suomalainen oikeustiede oli hyvin kauan "nukahtanut", mutta sen sai virkoamaan professori Aulis Aarnio.
- Aarnio nosti oikeustieteemme tasoa noin kymmenkertaisesti. Hän alkoi edellyttää juristeilta myös teoreettisten, tieteenfilosofisten asioiden omaksumista . Siihen saakka oli vain opeteltu ulkoa saksasta käännettyä lainoppia.
Viime aikoina Kemppistä ovat askarruttaneet jatkosodan eräät aspektit. Salpa-linja, armeijan uudelleen varustaminen ja kouluttaminen olivat vuosien 1940-1941 projekteja, jotka maksoivat aivan tolkuttoman paljon.
Kustannukset ylittivät vuotuisen verokertymän ja luoton monin verroin.
- Sodan taloutta ei ole tutkittu. Kuka rahoitti jatkosodan? Kuka oli Suomen Speer? Näitä olisi syytä selvittää. Itse arvelen, että asialla oli Ruotsi, kenties Sveitsi ja sen takaa Yhdysvallat, vuoden 1940 Alankomaatkin on aivan mahdollinen.
Jukka Kemppisen syntymäpäivää vietetään torstaina 23. 12. klo 13-17 HIIT:ssä, os. HTC-keskus, Tammasaarenk. 3, Helsinki.
VELI-PEKKA LEPPÄNEN
