Kiisteltyjen tapahtumien jäljittäjä

TS/Compic<br />Sotahistorioitsija Helge Seppälä on tutkinut jo vuosikymmenien ajan, mitä toisessa maailmansodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä oikeastaan tapahtui. Hän täyttää maanantaina 80 vuotta.
TS/Compic
Sotahistorioitsija Helge Seppälä on tutkinut jo vuosikymmenien ajan, mitä toisessa maailmansodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä oikeastaan tapahtui. Hän täyttää maanantaina 80 vuotta.

Helsinki (STT)

Sotahistorioitsija Helge Seppälä on käsitellyt arkoja aiheita. Erityisesti vuonna 1989, kun hänen kirjansa Suomi miehittäjänä 1941-1944 ilmestyi, ihmiset soittelivat ja uhkasivat jopa tappaa.

Seppälä kirjoitti suomalaisten keskitysleireistä, mikä soittelijoiden mielestä oli panettelua.

Seppälä kertoo, että keskitysleirit nimettiin siirtoleireiksi vasta marraskuussa 1943, kun saksalaisten toimet olivat mustanneet keskitysleirien maineen. Uusi sana päätyi myös moniin historiankirjoihin.

Seppälästä tämä on outoa. - Tämän maan historiankirjoituksessa jätetään sanomatta tosiasioita.

Helge Seppälän edellinen, Leningradin piiritystä käsitellyt kirja ilmestyi viime vuonna, ja nyt työn alla on kirja Suomen Itä-Karjalan -miehityksestä.

Seppälän mukaan suomalaiset löysivät aiemmin rajan takana olleet heimokansat Suomen siirryttyä Venäjän vallan alaisuuteen. Rajan katoaminen mahdollisti muun muassa Elias Lönnrotin matkat Karjalaan. Suomen itsenäistyttyä tilanne mutkistui.

- Se alkoi heimokysymyksenä, mutta 1930-luvulla kysymys oli jo taloudellinen. Raja haluttiin Syvärille ja Vienanmereen ja taustalla olivat Karjalan metsät ja luonnonvarat.

Talvisodan aikana tavoite jäi taka-alalle, mutta jatkosodassa tilaisuus tuli, ja Suomen joukot eivät jatkaneetkaan Syväriltä eteenpäin vaan kääntyivät pohjoiseen "hoitamaan omia bisneksiään".

- Yhtäkkiä pikkuvaltio oli anastamassa itselleen suurta aluetta suurvallalta. Heimokysymyshän se ei ollut, koska pääosa alueen väestöstä oli venäläistä.

Kesällä 1942 myös 17-vuotias Helge Seppälä lähti vapaaehtoiseksi Petroskoihin, silloiseen Äänislinnaan.

- Olen minä ollut suur-Suomi-haihattelija itsekin, hän sanoo ja kertoo, että Onegan tykkitehtaalla hänen alaisinaan oli 30-40 keskitysleiriläistä.

Tuona kesänä keskitysleiriläisiä kuoli Seppälän mukaan noin 4 000. Suunnitelmallisiin julmuuksiin suomalaiset eivät hänen mukaansa ryhtyneet, mutta vartijoiden joukossa oli myös "tehtävään sopimattomia, ja kastijako oli selvä".

Korkeimmalla arvoasteikossa olivat suomalaiset, jotka saivat myös parasta palkkaa. Sitten tulivat "heimoveljet", vapaat venäläiset, keskitysleiriläiset ja sotavangit. Keskitysleireille joutuivat epäluotettavina pidetyt venäläiset, mutta epäluotettavuuden kriteerejä Seppälä ei tiedä.

Suomalaiset avasivat myös kouluja lähinnä Petroskoihin. Venäläislasten koulutus jäi hunningolle vuoteen 1943 asti, mutta suomalaisille, karjalaisille ja vepsäläisille "syötettiin suomen kieltä" ja opetettiin Suomen maantietoa ja itsenäisyyden ajan historiaa. Kouluissa tärkeään asemaan nousivat suomalaiset juhlapäivät, kuten itsenäisyyspäivä.

Seppälä on tutkinut paljon siviilien kärsimyksiä sodissa.

- Sotavoimiemme reitillä oli onneksi tyhjää. Siviilejä tuli eteen oikeastaan vasta Itä-Karjalassa.

Suomalaisilla on Seppälän mukaan oma vastuunsa kuitenkin myös Leningradin piirityksestä. Hänestä on kummallista, että Suomessakin on "historioitsijoiksi itseään kutsuvia", joiden mielestä Suomi ei osallistunut saartoon.

- Seisoimme 30 kilometrin päässä kaupungin keskustasta ja suljimme saartorenkaan, hän sanoo ja lisää, että suomalaiset saapuivat lähelle Leningradia samana päivänä saksalaisten kanssa - juuri niin kuin saksalaiset halusivat.

Seppälän mukaan 900 päivän aikana Leningradissa kuoli jopa 1,5 miljoonaa ihmistä. Arvio perustuu hänen viime vuosina käsiinsä saamiin venäläislähteisiin.

Suomelle tärkeistä saavutuksista Seppälä korostaa kesän 1944 Talin-Ihantalan torjuntavoittoa ja Kannaksen joukkojen kovasti syrjään jääneen komentajan Karl Lennart Oeschin ansioita siinä.

- Siitä taistelusta riippui, että säilyimme miehittämättömänä, ja se oli Oeschin ansiota. Mannerheim valitsi komentajaksi härkäpäisen miehen, jonka tiesi hoitavan homman. Oeschin johtamiseen hän ei puuttunut lainkaan.

Seppälä juhlii syntymäpäivänään kello 14-17 Lagstad Hembygdsgårdissa Espoon keskuksessa.

ELINA VENESMÄKI

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.