Auransillan lamppujen loisteessa yli joen

TS/Arto Takala<br />Vilkkaan Auransillan kivipylväitä koristavat lamput, joita etsittiin Tiäräks misä -sarjan keskiviikon kohteena.
TS/Arto Takala
Vilkkaan Auransillan kivipylväitä koristavat lamput, joita etsittiin Tiäräks misä -sarjan keskiviikon kohteena.

SINIKKA ESKOLA

Historiatiedot taustoittavat, että vuoden 1827 Turun palon jälkeen rakennettiin ensimmäinen Auransilta tilapäisratkaisuna Aurakadun ja Kristiinankadun puoliväliin proomujen varaan.

Kiinteän sillan rakentamista alettiin suunnitella vuonna 1828 ja se otettiin käyttöön vuonna 1831. Alinen eli Auransilta oli puusta rakennettu, mutta sen perustana olivat kiviset silta-arkut, joiden takia Auransiltaa yleisesti kutsuttiin kivisillaksi.

Vanha Auransilta palveli liikennettä 1900-luvun alkuun. Tosin vuonna 1892 se tosin oli jonkin aikaa käyttökelvottomana tulipalon takia.

Nimittäin pari työmiestä oli kiinnittämässä sillan kaiteisiin syyskuussa keisari Aleksanterin nimipäivän aattona rei´illä varustettuja kaasuputkia seuraavan päivän juhlavalaistusta varten.

Toisen miehen irrottaessa kaasuputkea toinen sytytti piippunsa. Juuri tervattu puinen sillankansi leimahti ilmiliekkeihin ja tuhoutui samantein. Tulipalon aiheuttanut mies joutui raastupaan, mutta selvisi parin taalarin sakoilla.

Liikenne sillalla kuormittui vuonna 1904 siinä määrin, että paikalle ryhdyttiin suunnittelemaan tukevaa rautasiltaa. Valurautainen, kaksikaarinen siltaehdotus hyväksyttiin ja valtuusto varasi tarkoitukseen 352 000 markan määrärahan.

Ongelmaksi muodostui kuitenkin joen kummankin rannan vahvat savikerrokset. Ylisen eli Tuomiokirkkosillan muutamia vuosia aikaisemmin uusinut Harkort-yhtiö kieltäytyi ryhtymästä muihin töihin kuin sillan rautaosien paikoilleen asentamiseen.

Ruotsalainen Skånska Cementgjuteriet perääntyi niinikään rautabetonisillan rakentamisesta savimassojen vuoksi.

Kaikesta huolimatta vanha kivisilta purettiin vuoden 1906 tammikuussa ja uuden sillan rakentamiseen ryhdyttiin. Talvella joki ylitettiin jäätä pitkin ja avoveden aikaan proomusiltaa pitkin.

Jäidenlähdön aikaan keväällä vuonna 1907 uusi silta oli ajokunnossa ja kesällä se avattiin virallisesti.

Nykyisin Turun jokirannan valaistuksessa myös Auransilta hehkuu upeana pimeänä vuodenaikana.

Lähde: Harri Kalpa Muuttuva kaupunki.

Tiäräks misä -kysymykseen oikein vastanneiden kesken arvotun lentolaukun voitti Kari Leppänen Littoisista.

TS/Arto Takala<br />Auransillan lamppu sammakkoperspektiivistä.
TS/Arto Takala
Auransillan lamppu sammakkoperspektiivistä.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.